Laki velvoittaa huolehtimaan hädänalaisista luonnonvaraisista eläimistä. Huolehtiminen on kuitenkin pitkälti vapaaehtoisten harteilla ja maksetaan käytännössä heidän omista kukkaroistaan ja lahjoitusvaroista (LL 11.9.).
Viime vuonna hoitajille tuli velvollisuus ilmoittaa aluehallintovirastoon tai Ruokavirastoon tekemästään hoitotyöstä. Ilmoituksella on hyvä tarkoitus, eli sen ajatelleean osaltaan varmistavan, että hoito on asianmukaista. On silti hieman kornia, että vapaaehtoiset hoitajat joutuvat ilmoituksesta maksamaan, vaikkakin summa on pieni.
Hoito tähtää aina eläimen kuntouttamiseen elämään vapaana luonnossa. Ihmisen elättejä niistä ei ole tarkoitus tulla.
Suru ja ilo vuorottelevat hoitotyössä, sillä jokaisen hoidokin tarina ei pääty hyvin. Palkitsevinta on erään hoitajan mukaan se, kun saa eläimiä kuntoutettua ja vapautettua takaisin luontoon jopa pitkän toipumisajan jälkeen.
Kun vastaan tulee loukkaantunut tai muuten hädänalainen eläin, sitä tulee auttaaa. Onneksi Loimaan seudulla on omistautuneita ja asiaan perehtyneitä ihmisiä, jotka auttavat auttamaan.
Me muut voimme olla yhä harvalukuisemmiksi käyville vapaaehtoisille hoitajille avuksi vaikkapa siten, että opettelemme luonnon toimintaa ja tankkaamme tietoa eläinten käytöksestä. Näin emme tule tahattomasti aiheuttaneeksi luontokappaleille vahinkoa ja tarpeetonta kärsimystä.