LOIMAA, HUMPPILA Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) lupasi valtatie 9:n kehittämisen alkavan vielä tällä hallituskaudella. Hän puhui maanantaina tiehankkeiden etenemisestä Pirkanmaan kuntajohtajien tapaamisessa Tampereella. Asiasta kertoi Yle.
Loimaalainen Olavi Ala-Nissilä on tyytyväinen ministeri Ranteen lupaukseen. Hän on Pro Ysitie -yhdistyksen aktiivi sekä entinen kansanedustaja. Hän on puhunut Valtatie 9:n puolesta jo pitkään.
Ala-Nissilä sanoo Ysitien merkityksen kasvaneen Suomessa geopoliittisten syiden vuoksi huomattavasti.
– Siitä voidaan puhua jopa eräänlaisena Nato-tienä.
Valtatie 9 kulkee läpi Suomen Turusta Loimaan, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Tohmajärven Värtsilään. Tiellä on mittaa 663 kilometriä.
Vaikka väylältä löytyy hyviäkin pätkiä, parannettavia kohteita on Ala-Nissilän mukaan useita. Hän sanoo, että esimerkiksi noin 60 kilometrin Aura-Loimaa-Humppila -välillä ei ole yhtään ohituskaistaa. Kolmen ohituskaistaparin suunnitelma valmistui kuitenkin hiljattain. Liedon asemalta alkavan ja Auraan päättyvän leveäkaistatien muuttamisesta keskikaiteelliseksi nelikaistaväyläksi on tehty hänen mukaansa jo kaksi suunnitelmaa, sillä ensimmäinen ehti vanhentua.
– Nyt ei tarvittaisi kuin varsin kohtuullinen määrä rahaa, hän toteaa ja sanoo, että myös liikenneturvallisuus edellyttää investointeja.
Hän patistaa kuntia olemaan aktiivisia, ja toivoo, että myös Turku nostaisi Ysitien kehittämisen ykköshankkeekseen. Hän perustelee ehdotustaan muun muassa Turun ja Naantalin satamilla, jotka ovat tärkeässä asemassa jo huoltovarmuudenkin vuoksi.
– Nyt liikennettä menee aivan liikaa Helsinkiin, vaikka lyhin tie Eurooppaan on Turun ja Naantalin kautta. Sisämaan yhteys on tärkeä koko maakunnalle.
Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala sanoo, että isoa kuvaa tarkasteltaessa Ysitien osalta nousee tärkeimmäksi Turusta Liedon asemalle kulkevan moottoritien jälkeinen osuus ja Auran keskustan liittymien rakentaminen.
– Jos moottoritietä ei jatketa, niin ainakin ohituskaistat pitäisi saada. Tässä on tärkeintä turvallisuus.
Loimaan keskustan osalta Rantala sanoo tapahtuneen jo aiemmin myönteisiä asioita, kuten keskustaan johtavan oheiskaistan rakentaminen. Pohjoiseen lähdettäessä hän pitää yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena Ylistaronkadun kohdalle saatavaa liittymää. Mallia voisi ottaa hänen mielestään Niittukulman kaarevasta liittymästä.
Humppilan kunnanjohtaja Minna Ylikännö pitää Humppilan osalta kaikkein kriittisimpänä Kakkos- ja Ysitien liittymän rakentamista ajanmukaiseksi. Hän sanoo, että esimerkiksi kovilla sateilla eritasoliittymään kertyy vettä.
– Valtatie 2 on kuitenkin raskaan liikenteen kantaverkko, ja valtatie 9 sen tärkeä liittymäväylä.
Kunta on jo pidemmän aikaa pyrkinyt kehittämään Puolimatkan teollisuusaluetta. Ylikännö sanoo, että kulkuyhteyksien on oltava kunnossa, jotta uudet ja vanhat yritykset voivat toimia alueella menestyksekkäästi. Esimerkkeinä aloista hän mainitsee jo aiemmin esille nousseen jakeluaseman tai raskaan liikenteen sähkölatauspisteet.
– Valtateiden risteysalue on kuin näyteikkuna. Jos se ei ole houkutteleva ja toimiva, kukaan ei lähde poikkeamaan.
Pro Ysitien elokuun lopulla julkistamasta vaikuttavuusselvityksestä ilmenee, että valtatie 9:n varrella on lähes 600 000 työpaikkaa, joka on noin neljäsosa kaikista Suomen työpaikoista. Monet Ysitien varrella sijaitsevat valmistavan teollisuuden yritykset käyttävät Turun ja Naantalin satamaa vienti- ja tuontitoiminnassaan. Se on keskeinen osa näiden yritysten logistiikkaketjua.
Väylän varrelle, kuten Loimaan seudulle, on muodostumassa merkittäviä vihreän siirtymän keskittymiä. Suurimmat alat ovat vety- ja aurinkovoima, joiden investoinnit ovat yhteensä noin 3,1 miljardia euroa. Kaikkiaan vihreän siirtymän investointeja on valtatien 9 varren kunnissa noin 5,1 miljardia euroa.
Selvityksestä ilmenee myös, että Turku-Jyväskylä välin kuljetusmäärät ovat seitsemänneksi käytetyin valtatietasoinen yhteys. Tarkasteltuna kuljetuksia tonnia kilometriä kohden valtatie on kuudenneksi merkittävin. Kuljetusten arvon suhteen (€/km) se on sijalla kolme.
Eniten liikennettä on suurten kaupunkien läheisyydessä, jossa vuorokauden liikennemäärät ovat yli 20 000 ajoneuvoa. Vilkkain yksittäinen osuus sijoittuu Tampereen eteläpuolelle, jossa kulkee yli 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.