LOIMAAN SEUTU Kun julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi valtion TE-toimistoilta kunnille tämän vuoden alussa, muutos toi mukanaan yllätyksiä. Loimaan kaupungin työllisyyspalveluiden työllisyyspäällikkö Kaisa Kantola sanoo suoraan, että viranhaltijoiden aika menee työllisyyspalveluissa byrokratian pyörittämiseen ja lausuntojen kirjoittamiseen. Vaikka asia oli jo ennestään tiedossa, mittakaava kuitenkin yllätti.
– Ohjattua työnhakua ei ehditä tehdä juuri ollenkaan vaan pääosassa on työnhakijoiden kontaktointi.
Eri asiakasryhmien välillä on hänen mukaansa kuitenkin eroa siinä, miten paljon ne tarvitsevat ohjausta. Kantola sanoo, että asiakasryhmistä pyritään tapaamaan kasvokkain työttömät työnhakijat, milloin voidaan ohjata myös työnhaussa. Kasvokkain kohdataan myös monialaiset- ja kotoasiakkaat, joiden kanssa tehdään työllistymissuunnitelmat.
– Kasvokkain tapahtuvassa suunnitelmassa työnvälitykseen voidaan käyttää enemmän aikaa.
Lisäksi valtiolta tuli Kantolan mukaan kunnille massiivinen palveluvelka. Hän sanoo, että tekemättömiä työnhaun aloituksia oli kertynyt edellisen vuoden marraskuusta asti, vaikka laki määrää, että ne pitäisi käsitellä viiden päivän aikana.
Samalla kun siirto tehtiin, myös lainsäädäntö koki muutoksia. Kantola sanookin, että yksittäisiä lakimuutoksia tulee nyt niin tiheään tahtiin, että se kuormittaa todella paljon kuntia. Hän ei usko, että ne kuitenkaan tuovat helpotusta järjestelmään. Remonttia vaatisivat hänen mielestään järjestelmän lisäksi laajat työttömyysturva- ja järjestämislakien uudistukset.
– Kun nämä saisi kuntoon, pystyisimme keskittymään työnvälitykseen.
Eniten tilannetta kuitenkin vaikeuttaa hänen mukaansa nykyisenkaltainen työmarkkinatilanne. Vuoden 2024 lokakuun ja vuoden 2025 tammikuun välisenä aikana työllisyyspalveluiden asiakasmäärä nousi Loimaan seudulla 11 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli tammikuussa noin 2 350, joka on pysynyt samana tähän saakka. Erityisen paljon on kasvanut nuorisotyöttömyys.
Kantola sanookin siirron tulleen tässä mielessä pahimpaan mahdolliseen aikaan.
– Ennen kuin työmarkkinat alkavat taas vetää, tilanne ei juuri korjaannu.
Suomeen muodostui uudistuksen myötä 45 työllisyysaluetta, jotka ovat vastuussa työvoimapalveluiden hallinnollisesta järjestämisestä. Turun työllisyysalueeseen kuuluu 23 kuntaa, ja lähipalveluja tuottaa muun muassa Loimaan kaupunki, joka palvelee myös Oripään, Pöytyän ja Auran kuntia.
Koko työllisyyspalveluiden budjetti on tälle vuodelle 4,2 miljoonaa euroa. Loimaan kaupungin kehittämisjohtaja Paavo Laaksonen sanoo, että sen riittävyys tiedetään tarkasti vasta ensi vuoden puolella.
– Turusta ei ole vielä tullut laskuja keskitetyistä palveluista, eikä valtakunnallisia järjestelmiä ole suunniteltu hajautetun mallin seurantaan.
Tänä vuonna Loimaan budjetista on varattu työttömän työnhakijan pitkittyneestä työttömyydestä koituviin sakkomaksuihin noin 1,7 miljoonaa euroa. Kuntien rahoitusvastuuta on lisätty tuntuvasti, ja Laaksosen mukaan sakkomaksuihin menee nyt kaksinkertainen summa entiseen nähden.
– Toisaalta tämä oli tiedossa jo etukäteen.
Yhtenä Loimaan haasteena on Laaksosen mukaan se, että enemmän tukea tarvitsevat asiakkaat keskittyvät maakuntakeskusten lisäksi Loimaan kaltaisiin seutukaupunkeihin. Kaisa Kantola sanookin, että esimerkiksi pelkästään työkyvyttömiä on kolmasosa asiakkaista.
– Heidät pitäisi ehdottomasti saada pois työllisyyspalveluista oikean edun piiriin.
Monialaisten palveluiden tarvitsijoiden määrä on myös merkittävä, ja lisäksi on paljon maahanmuuttajia sekä vieraskielisiä.
– Näiden asiakkaiden kohdalla on tärkeää, että virkailija tapaa heitä säännöllisesti kasvokkain.
Arki työllisyyspalveluissa rullaa Kaisa Kantolan mukaan kuitenkin sujuvasti. Uudistuksen myötä valtiolta siirtyi Loimaan kaupungin palvelukseen 11 työllisyysasiantuntijaa. Lisärekrytointeja tehtiin viisi ja yksi asiantuntija on tullut sisäisellä siirrolla. Yhteensä työntekijöitä on työnhakijapalveluissa 18 työllisyyspäällikkö mukaan lukien. Kantola sanoo sen riittävän perustyöhön.
Lisäksi työnantajien palveluihin keskittyy rekrytointikoordinaattori ja yritysneuvoja, joka opastaa aloittelevia yrityksiä.
Keskimäärin työnhakija-asiakkaita on 154 asiantuntijaa kohden. Asiakasmäärä kuitenkin vaihtelee Kantolan mukaan eri asiakasryhmissä. Työnvälityksessä on keskimäärin 170 asiakasta ja muissa keskimäärin 100, kun tavoitetaso olisi työnvälityksessä 150 ja muissa 80.
Kunnan etuna työllisyyspalvelujen järjestäjänä on Paavo Laaksosen mukaan se, että sillä on jo valmiiksi vahva kytkös seudun elinkeinoelämään ja yrityksiin.
– Kun asiakkaat ja yritykset ovat samalta seudulta, työpaikkojen löytäminen helpottuu.
Työllisyyspalvelujen siirtyminen Loimaalle on tiivistänyt myös kuntien välistä yhteistyötä. Esimerkkinä Laaksonen mainitsee vetyputkeen liittyvän hankkeen, jossa ovat mukana Loimaan lisäksi Pöytyän, Auran ja Kosken kunnat.
– Kun lähdimme valmistelemaan työllisyyspalvelu-uudistusta, toiveissa oli, että se toisi jotain uutta ja lisäisi yhteistyötä. Näin on myös käynyt.