LOIMAA Herkkuja notkuvat pitopöydät, viihdetaiteilija Erkki Liikanen sekä Sini Supremen ilma-akrobatiaesitys vetivät Metsämaan Kalliohovissa perjantaina järjestetyille Mustialan yhteismetsän 75-vuotiskekkereille 280 henkeä.
Mustialan yhteismetsä sai alkunsa karjalaisten siirtolaisten kaivatessa metsää peltovoittoisen Loimaan maisemissa.
– Sodan jälkeen Loimaalla oli peltoa 20 000 hehtaaria ja metsää 12 000 hehtaaria. Metsää oli niin vähän, että sitä piti kartoittaa toisesta maakunnasta eli Hämeestä. Metsiä saatiin valtion pitkään omistaman Mustialan kartanon mailta, ja näin sai alkunsa Mustialan yhteismetsä, jonka perustamiskokous pidettiin syyskuussa vuonna 1950 Loimaan kauppalan Heimolinnassa, Mustialan yhteismetsän toiminnanjohtaja Juha Simola kertoi.
Ensimmäinen metsätila ostettiin Mustialan yhteismetsään joulukuussa vuonna 1963, minkä jälkeen metsää on ostettu tasaiseen tahtiin. Nyt yhteismetsään kuuluu noin 7 300 hehtaaria metsää 13 kunnan alueella ja noin 220 hehtaaria omia vesialueita. Rantatontteja on vuokrattuna 130.
Simolan mukaan yhteismetsällä on jo 950 000 osuutta ja osakkaita on noin 330 henkeä. Suurin osa osuuksien omistajista on Loimaalta ja Ypäjältä ja sen jälkeen Forssasta. Noin 50 osakasta asuu muualla Suomessa.
– Isoimmalla omistajalla on 30 000 osuutta, ja minimiosuus on tuhat osuutta. Puhumme siis osuuksista, mikä on vähän sama asia periaatteessa kuin osake.
Pääosa metsistä sijaitsee Tammelassa ja Forssassa
– Mustialan yhteismetsän kotipaikka on kuitenkin Loimaa, ja yhteisöveroa maksetaan Loimaan kaupungille.
Maanmittauslaitoksen emerituspääjohtaja Arvo Kokkonen kertoi puheessaan, että yhteismetsiä sanottiin perustettavan 1800- ja 1900-luvulla pääasiassa viranomaislähtöisesti lähinnä lisämaiden muodostamiseen, uusjakojen, asutustoiminnan ja tilusjärjestelyjen yhteydessä.
– Suomeen on perustettu yhteismetsiä tällä tavalla jo vuodesta 1887 lähtien, eli 140 vuoden kokemuksella. Yhteismetsien perustaminen maanomistajien keskinäisillä sopimuksilla yleistyi vuoden 2003 jälkeen, jolloin yhteismetsälain uudistuksessa laadittiin perustamista selventäviä säädöksiä. Sen jälkeen erityisesti sukujen ja sijoittajien sopimuspohjaiset yhteismetsät ovat yleistyneet, Kokkonen kertoo yhteismetsien yleisestä käytännöstä Suomessa.
Kokkosen mukaan Suomessa on nykyisin noin 650 yhteismetsää, ja niiden pinta-ala on yhteensä 850 000 hehtaaria. Hänen mukaansa Mustialan yhteismetsä on ollut ja on hyvä esimerkki.
– Mustiala on ollut vahvasti mukana yhteismetsälainsäädännön uudistamisessa, uusien toimitapojen luomisessa ja käyttöönottamisessa sekä yhteiskuntasuhteiden hoitamisessa, hän kiittää.
Loimaalainen Pekka Ahokas on ollut vuodesta 2019 Mustialan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja, ja sitä ennen varapuheenjohtaja hoitokunnassa useaan otteeseen sekä jäsenenä.
– Olen ollut tässä mukana vuodesta 1990 osakkaana, kun kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. 90-luvun lopulla tai 2000-luvun alussa tulin jo mukaan hoitokuntaan. Tämä on mielestäni todella hieno muoto omistaa metsää, ja tässä on mukava tiivis organisaatio. Hoitokunta vastaa hallitusta ja vastaa käytännön asioista. Lisäksi meillä on toiminnanjohtaja, sihteeri ja kaksi metsuria.
