Kuten eräs arvostettu kyynikko, niin minäkin täytin juuri tasavuosia. Syksyllä tosin, joten huomiot tähänastisesta saattavat kesän lapsen vastaavista hieman poiketa.
Puolet elämästä lienee jo eletty. Vääräleuat saattavat väittää, että fyysisesti parhaat vuodet ovat takana, mutta en jaksa tästä huolestua. Yli 3000 metrin tuloksista Cooperin testissä on itsellä aikaa lähes 20 vuotta, joten eikös ne fyysisesti parhaimmat vuodet olleet takana jo kolmekymppisenä?
Juoksukunto nyt on vähän kapea mittari, joten katsellaanko kipujen ja särkyjen kautta? Kolmekymppisenä vaivanneet iskiasvaivat rauhoittuivat hieronnalla, polvivaivat rauhoittuivat leikkauksella ja teurastamolta pääsin lopulta pois kuuden käsileikkauksen jälkeen. Voisin jopa väittää, että olen paremmassa kunnossa nyt kuin kymmenen vuotta sitten. Jopa huomattavan paljon paremmassa.
Vaikka lenkkeillä en yleisesti jaksakaan. Ainakaan pitkälle.
Jollain tasolla koen olevani oppiva olento. Menneisyyden haamut eivät vaivaa ja jos asuntoni vauhdilla pudonneen arvon reilusti ylittävää lainasummaa ei lasketa, en myöskään ole menneisyyden vanki. Kaikki pettymyksiäkin sisältäneet elämänvaiheet ovat johtaneet pisteeseen, jossa kaikki on vähintäänkin kohtalaisen hyvin.
Joskus itsekin olen sortunut haaveilemaan jonkun asian tekemistä toisella tavalla – paremmin, kärsivällisemmin tai jahkailematta. Menneestä pitää ottaa opiksi, mutta turha sen perään on haikailla. Aikaa ei ole hukattavaksi sellaiseen.
Olen pitänyt eräänlaisena mottonani esimerkiksi biljardin suhteen sitä, että parempia vastaan pelaamalla kehittyy parhaiten. Vähemmän uskon sanontaan ”jos olet huoneen viisain ihminen, olet väärässä huoneessa”.
Tuon viisauden ilmeisesti alun perin on sanonut kiinalainen filosofi Kungfutse, mutta sopii se jenkkifyysikko Richard Feynmaninkin suuhun. Google on hämmentävä ja kiinnostava, kuten muuten tuon Kungfutsen englanninkielinen nimi Confucius on myös.
Kovin tyhmä en ole, mutta aika harvoin koen olevani väärässä huoneessa.
Viisautta nimittäin on monenlaista ja sitä löytyy yllättävistäkin paikoista. Jos noita huoneita miettii, niin mieluummin istuskelen huoneessa, jossa ilmapiiri on kaikessa hölmöydessään inspiroiva ja välitön, jos vaihtoehtona on itseriittoisuuden ja snobbailun kuohuva virtaus.
Aion jatkossakin huoneitani valitessa kiinnittää viisauden sijasta enemmän huomiota kiinnostavuuteen.
Menneiden aikojen haikailu on aina muotia. Asiat ovat varmasti kaikilta osin huonommin kuin 20 vuotta sitten, jolloin ne olivat aivan retuperällä 1980-lukuun verrattuna. Eikä kasarilla ollut edes niin hyviä hippejä kuin 1960-luvulla.
Kaikki ei kuitenkaan nykyään ole pielessä. Ainakaan omalta kantiltani. Vuosituhannen alkuun toki sisältyi huoletonta mopoilua ja monien asioiden kokemista ensimmäistä kertaa, mutta pääosin ensikokemukset olivat perseestä ja mopokin oli vähän väliä korjauksen tarpeessa.