Muuttoaika

Torin nurkkia ja Loimaan Sähkö

WANHAA LOIMAATA Viimeksi taisimme lopetella Saviseudun Baariin ja Osuusliikkeeseen. Paljon uutta tuli Heimolinnankadulle 50-luvun lopulla ja 60-luvulla. Loimaan Sähkö aloitti vaatimattomassa puutalossa Into Lehtosen johdolla. Vaimonsa oli mukana vahvasti. Samoin Inton veli Kalle. Ostimme ensimmäiset sukset Sähköstä. Isän mielestä mustat, tervatut Karhut oli paremmat kuin punaiset Esko Järviset. Voitto-siteillä tietysti. No, kyllä niillä pärjäsi, paras sijoitukseni kisoissa oli 7.
Loimaan Sähkö laajeni pian monipuoliseksi tavarataloksi. Oli sähkötarvikkeita, urheiluosasto, myöhemmin levybaarikin. Työväkeä oli paljon ja lisää vielä sähköurakoinnin puolella. Parhaiten muistan Ojalan Arton, joka pelasi LP:ssä ykköspesää ja osasi lyödä piikin. Muistan, että Inton rouva Kaarina sai puhutuksi piispankin liikkeen avajaisiin.

Matti Pullin Wanhaa Loimaata -sarjan viides osa vie lukijat torin nurkille.

Matti Pullin Wanhaa Loimaata -sarjan viides osa vie lukijat torin nurkille.

Intolla oli laajemmatkin suunnitelmat, mutta kaupunki penäsi vastaan. Satakunnantielle päin oli pieni taloustavaraa myyvä liike. Seuraavana Loimaan Vaatetus ja Heinon Aku. Hieno liike ja yläkerrassa asukkaita. Palaamme tähän taloon, kun palaamme Satakunnantietä aikanaan.

NYT TORIN NURKALLE. Lihantarkastamo oli poikien kiinnostuksen kohteena aina. Eläinten ruhot siirtyivät omaa rataansa sisätiloihin, joissa eläinlääkäri Sippel ne tarkasti ja löi leiman. Eräs Metsämaan toimittaja-poikakin halusi ensimmäiseksi Lihantarkastamon nähdä. Tori oli vilkas ja erittäin suosittu Markkinoitten aikaan. Lihantarkastamon nurkalla oli aina kalakauppias Lindfors. Olin usein isäni kanssa ostamassa silakoita, vaikka vähän pelkäsinkin niitä kilkkejä eli katkaravun poikasia. Lindforsilla oli pieni suun liike, kuin jauhaisi purukumia. Tarkastamon nurkalla toimi myös putka ja samalla sivulla oli elokuvamainokset.
Keväisin kun pesiskenttä oli vielä märkä, harjoittelivat LP:n miehet ja naiset torilla iltaisin. Ihmettelimme, että Ilmi Pärssinen löi yhtä lujaa kuin miehet.
Mainitsemme uudestaan osuusliikkeen matalan puutalon. Uuden talon, oikeastaan tavaratalon valmistuttua tähän puutaloon jäi kangasosasto ja kenkäosasto. Muistan että kävimme Sorrontien koulukaverin kanssa hakemassa hänelle monot opettajan antamalla kupongilla. Oliko Osuusliikkeitten välillä joskus kioski?
Seuraavaksi pieni puutalo, jossa asui vähän aikaa Aaltonen, jonka mielilause oli ”surut pois!”. Samoin Santran kioski. Se oli tärkeä paikka, kun talvisin kävimme luistelemassa. Sieltä sai 10 pennillä kuumaa mehua ja joskus rahat riitti munkkiinkin. Niin arvaatte, että luistimilla vaan pesiskentän aidan yli ja terät kipinää lyöden kioskille.

PESISKENTTÄ OLI nimittäin talvisin jäädytettynä. Siellä oli myös kiekkokaukalo. sommalla puolella mentiin haukkaa ja muita luistelulajeja. Oli siellä rusettiluistelutkin kerran talvessa. Minä en uskaltanut kertaakaan ja Wäkä Villekin vain kerran. Tosin hänkään ei tohtinut lähteä likan kanssa luistelemaan. Santran kioskin paikalle ja Osuusliikkeen puutalon viereen tuli Aula.
Kirja- ja Kangaskauppa. Omistaja oli Pohjankosken Jorman äiti – sen tiesimme. Jossain on kuvia, kun Aulaa rakennetaan, vuosi oli 1960. Aula lopetti muutama vuosi sitten, mutta muistot säilyvät.
Vastapäätä kenttää oli Björkmanin Makkaratehdas ja myös Björkmanien asuintalo. Kaunis Ritva oli veljeni luokalla ja Mauno alemmilla. Kalle Björkman oli armoitettu makkaramestari, samoin Kaino-veljensä. Niiden ryynimakkaroiden vertaa ei ole vielä löytynyt. Myös Björkmanin tumma Suomi-makkara oli suosittu. Se oli Hampparin väärä. Uusina makkaroina tuli myöhemmin Berliinimakkara ja Lauantai. Ai niin olihan siinä vieressä K.H. Mäkisen liike , jossa Loimaan Puhelin aloitti toimintansa. Siirtyikö tästä siiten Käsityöläiskadulle?
Vielä oli tummahko talo, jossa asui kai soittaja? Sitten Niemelän talo, jossa pihassa oli myös kioski. Olisiko kappalainen Mäkinen asunut aikanaan tässä. Toisella puolla oli tietysti meidän oma kirkkomme. Aika pieni, mutta kodikas. Olen sieltä ripille päässyt niin kuin moni muu. Siihen aikaan rippikoulu kesti pari viikkoa syksyllä ja samat keväällä. Kaikki pojat eivät osanneet oikein lukeakaan. No siellä oppivat. Kirkon takana oli kaunis puisto, joka sai nimen Getsemane! Kun pesiskentällä tuli hyvä lyöjä vuoroon, niin huuto kuului: Lyö Getsemaneen!
Myöhemmin olen joutunut kertomaan, että olen paikkakunnalta, jossa kirkko purettiin. Sitä ihmetellään.
Haapasen rapattu kaksikerroksinen talo hautaustoimistoineen päättää kadun. Jos ei mainita Niilo Jaakkolan rakentamaa pikku kerrostaloa, joka sekin on jo purettu. Siinä kuitenkin asui opettajia ja alakerrassa oli pari pikku myymälää.

Matti Pulli

OP Edustajistovaalit


Lähitapiola
Sää

Suomi 100

Pala Kakkua

SPM –

Arkistot
Digilehti

Lue Loimaan Lehti

Loimaan Lehti on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

 

Osta irtonumero
Tilaa digilehti

Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.

Loimaan neljäsluokkalaiset tanssivat itsenäisyysjuhlan vieraiden kanssa valssia

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa vieraiden kanssa tanssittu valssi.

Loimaan neljäsluokkalaiset ja itsenäisyysjuhlan vieraat tanssivat cicapoa

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa vieraiden kanssa tanssittu cicapo.

Loimaan neljäsluokkalaiset tanssivat itsenäisyysjuhlassa letkajenkkaa

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa letkajenkka eli letkis.