Muuttoaika

Rokotustilastot antavat väärän kuvan – tuhkarokkoa vastaan on Loimaalla väitteitä parempi suoja

Monet terveyskeskukset ovat harmistuneita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väitteestä, että MPR-rokotusten kattavuus olisi laskenut huolestuttavasti jopa yli 60 terveyskeskuksen alueella. Tässä joukossa on terveyskeskuksia myös Varsinais-Suomesta, esimerkiksi Loimaa. Keskusten mielestä THL:n kattavuusluvut eivät pidä paikkaansa, ja todellisuudessa rokotuskattavuus on julkaistuja lukuja parempi.

Muun muassa tuhkarokolta suojaavan MPR:n rokotustaso on THL:n mukaan jäänyt Loimaan terveyskeskuksen alueella 89,9 prosenttiin, kun se suositusten mukaan pitäisi olla yli 95 prosenttia. Uudessakaupungissa luku oli 86,2 prosenttia. Suosituksen alle on jääty myös Turun, Salon, Someron, Paraisten ja Akselin terveyskeskusten alueilla.

Tuhkarokkoepidemian riski kasvaa, kun alueellinen rokotuskattavuus jää alle 95 prosentin. THL:n vertailussa on käytetty vuonna 2014 syntyneiden lasten rokotustietoja, jotka laitos saa suoraan terveyskeskusten tietojärjestelmistä.

 

Loimaalla alhaista rokotuskattavuutta on selvitelty, sillä rokotusvastaisuuden ei ole huomattu lisääntyneen.

– Rokottamatta jääneiden lasten määrä kuulostaa isolta THL:n tilastossa. Yleensä meillä on vain ihan yksittäinen perhe, joka kieltäytyy rokotuksesta. Jos näitä tapauksia olisi enemmän, ne puhuttaisivat meillä. Nyt neuvoloissa ei ole tullut esille rokotusvastaisuutta, kuvailee Loimaan terveyskeskuksen johtava hoitaja Anni Lintula.

THL:n tilaston mukaan Loimaalla 89,9 prosenttia vuonna 2014 syntyneistä lapsista on saanut MPR-rokotuksen. Vuonna 2013 syntyneillä kattavuus oli 96,7 prosenttia, vuotta aiemmin jopa 97,7 prosenttia.

– Pikemmin rokotusmyönteisyys on noussut meillä esille. Vanhemmat rokottavat lapsiaan huolellisesti esimerkiksi ennen ulkomaanmatkoja, kertoo Lintula.

Loimaan terveyskeskus tuottaa palveluja Loimaan ja Oripään asukkaille.

 

 

Loimaan terveyskeskus on myös ihmetellyt, miksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei ole ottanut yhteyttä terveyskeskuksiin, joissa rokotustaso on jäänyt suositusten alle. Loimaa lähetti kyselyn asiasta THL:lle. Lintulan mukaan THL vastasi, ettei se ota yhteyttä yksittäisiin terveyskeskuksiin..

Pitääkö siis Loimaalla olla huolissaan mahdollisesti tuhkarokkoepidemiasta?

– Ei pidä. Kyse on todennäköisemmin jostain teknisestä tilastovirheestä. Meillä ei ole rokotusvastaisuutta. Lisäksi rokottamatta jääneiden lasten määrä on loppujen lopuksi hyvin pieni, vaikka tilastovirheen syy ei selviäisikään, jatkaa Lintula.

Loimaalla 14 lasta on jäänyt rokottamatta vuonna 2014, kertoo THL. Kattavuuslaskuissa oli mukana 139 lasta vuonna 2014.

 

Turussa THL:n tilastossa nähdään puutteita. Ylilääkäri Jane Marttilan mukaan asiaa on yritetty selvittää, mutta kaikkia teknisiä ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan.

Todellisuudessa Turun rokotustaso on THL:n tilastoja selvästi parempi.

– Tietojärjestelmämme mukaan turkulaisia vuonna 2014 syntyneitä lapsia on 1 812, näistä 1 762 on saanut MPR-rokotuksen. Eli 97,24 prosenttia turkulaisista 2014 syntyneistä lapsista on rokotettu MPR:llä, kertoo Marttila.

THL:n mukaan rokotustaso on ikäluokassa 91,1 prosenttia. Sen mukaan rokottamatta on 158 lasta. Turun oman selvityksen mukaan 50 lasta tästä ikäluokasta on ilman rokotusta.

 

Pitääkö nyt olla huolissaan tuhkarokkoepidemiasta?

– Olen huolissani jokaisesta rokotuskieltäytymisestä. Jokaisen lapsen tulisi ottaa rokotukset. En halua mitätöidä riskiä, vaikka luvuissa on heittoa. Epidemiariski on olemassa, sanoo Jane Marttila.

– Tuhkarokko on äärimmäisen tarttuva tauti, johon rokotuskaan ei tarjoa täydellistä suojaa. On mahdollista, että äärimmäisessä altistumisessa, esimerkiksi asumalla samassa tilassa, voi saada lievän tuhkarokon, vaikka olisi rokotettu.

Marttila muistuttaa, että osa ikäryhmän lapsista saa rokotuksen vasta myöhemmin.

– Kokemukseni mukaan tämä luku ei kerro, kuinka monta rokotuksia ottamatonta lasta loppujen lopuksi tulee olemaan 2014 syntyneiden ryhmässä. Nyt on ”muotia” hidastuttaa rokotusohjelmaa. Ajatellaan, että pienelle lapselle ei raaskita antaa niin paljon rokotteita. Ei ajatella sitä, että nimenomaan pienet lapset ovat alttiita vakavalle taudille.

 

”Olen huolissani jokaisesta rokotuskieltäytymisestä. Jokaisen lapsen tulisi ottaa rokotukset.”
Ylilääkäri Jane Marttila

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Taneli Puumalainen ymmärtää terveyskeskusten näkökulman. Hänen mukaansa tilastointivirheitä voi olla olemassa.

– On mahdollista, että tilastoissamme on heittoa verrattuna siihen, mitä yksittäinen terveyskeskus kokee omalla alueellaan.

Mahdollisia virheiden syitä on monia.

– Rokotusta ei kirjata käyntinä järjestelmään tai kirjauksen tekee opiskelija. On löydettävissä useita selittäviä tekijöitä, miksi tieto ei välttämättä siirry valtakunnalliseen rekisteriin, sanoo Puumalainen.

 

Terveyskeskukset eivät ole kuitenkaan ottaneet laajasti yhteyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen tilastovirheiden takia, sanoo Puumalainen.

Mahdollisista tilastovirheistä huolimatta Puumalainen korostaa, että THL:n väite paikallisten epidemioiden mahdollisuudesta on tosi.

– Usein tilastot antavat rokotuskattavuudesta todellisuutta paremman kuvan. Tilastot kertovat esimerkiksi sen, kuinka monella rokotusohjelma on aloitettu, mutta ne eivät kerro sitä, onko kaikki annokset saatu.

 

THL ei ole ottanut yhteyttä terveyskeskuksiin MPR-rokotusten kattavuuden laskun takia. Taneli Puumalaisen mukaan laitos tekee vain laajempia arvioita kuntien rokotustoiminnasta.

– Käymme tänä vuonna 10 kaupungissa, joissa on paljon rokottamattomia lapsia. Olemme tehneet myös soittokierroksia, joissa asioita on selvitetty. Meillä on yhteyshenkilöt jokaisessa terveyskeskuksessa. Tuemme ja koulutamme heitä.

Puumalainen korostaa, että tilastot päivittyvät koko ajan. Myös terveyskeskukset voivat korjata tekemiään merkintöjä.

 

THL pyrkii tilastojen totuudenmukaisuuteen muun muassa sillä, että paikkakuntaa vaihtaneet lapset siivotaan pois tilastoista.

– Näillä lapsilla rokotusohjelman toteuttaminen saattaa viivästyä muuton takia. Pyrimme löytämään tilastoista lapset, joiden kotipaikka on vaihtanut, emmekä ota heitä mukaan listaukseen, selittää Puumalainen.

 

 

MPR-rokote annetaan yksivuotiaalle
  • MPR-rokote suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta.
  • Ensimmäinen annos annetaan 12–18 kuukauden iässä. Toinen annos annetaan kuuden vuoden iässä.
  • MPR-rokotteen takia tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkotapaukset ovat hävinneet Suomesta lähes kokonaan.
  • THL laskee vuonna 2014 syntyneiden lasten MPR-rokotuksen kattavuudeksi 94,5 prosenttia koko Suomessa.
  • MPR-rokotteen kattavuuden tulisi olla THL:n mukaan yli 95 prosenttia, sillä tuhkarokko tarttuu erittäin helposti. Uusin suositus on yli 97 prosenttia.
  • Yksittäisiä tuhkarokko- ja sikotautitautitapauksia on raportoitu ulkomailta tartunnan saaneilla henkilöillä ja heidän lähikontakteillaan vain noin 0-5 tapausta vuodessa.
  • Euroopassa on ollut laajoja tuhkarokkoepidemioita alueilla, joilla rokotuskattavuus on huono.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tuhkarokossa ihottuma kestää viikon
  • Tuhkarokko tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana ja ilmateitse.
  • Tuhkarokkoon sairastuneella on ensin korkea kuume ja hengitystieoireita.
  • Silmät ovat usein valonarat.
  • Ihottuma alkaa 3–5 vuorokauden kuluttua ja kestää runsaan viikon.
  • Kaikkiin MPR-tauteihin liittyy vakavien jälkitautien, vammautumisen tai jopa menehtymisen riski.
  • Tuhkarokko voi aiheuttaa kouristuksia ja jälkitautina keuhkokuumeen tai jopa aivotulehduksen.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

THL:n kattavuuslaskemat
  • Muutto otetaan huomioon
  • Lapsi on mukana kattavuuslaskelmassa, jos hän on asunut syntymästä kahden vuoden ikään asti sellaisten paikkakuntien alueella, joista on saatu kattavasti rokotustietoja rokotusrekisteriin.
  • Lapsi huomioidaan ainoastaan sen terveyskeskuksen kattavuuslaskelmassa, jonka kunnan alueella hän asuu raportin luontihetkellä.
  • Väestötiedot perustuvat Väestörekisterikeskuksen tietoihin.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

 

 

OP Edustajistovaalit


Lähitapiola
Sää

Suomi 100

Pala Kakkua

SPM –

Arkistot
Digilehti

Lue Loimaan Lehti

Loimaan Lehti on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

 

Osta irtonumero
Tilaa digilehti

Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.

Loimaan neljäsluokkalaiset tanssivat itsenäisyysjuhlan vieraiden kanssa valssia

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa vieraiden kanssa tanssittu valssi.

Loimaan neljäsluokkalaiset ja itsenäisyysjuhlan vieraat tanssivat cicapoa

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa vieraiden kanssa tanssittu cicapo.

Loimaan neljäsluokkalaiset tanssivat itsenäisyysjuhlassa letkajenkkaa

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa letkajenkka eli letkis.