LOIMAA Seitsemän vuosikymmentä sitten Kurkijoelta lähdettiin raskain askelin jo toisen kerran. Talvisodassa tuhoutuneiden ja välirauhan aikana uudelleen rakennettujen kotien ovet suljettiin haikein mielin.
– Minäkin menin vielä viime hetkillä syömään pensaista suuria maukkaita karviaisia, jottei venäläisille jäisi niin paljon, Kurkijokelaisten pitäjäjuhlassa juhlapuheen pitänyt kotiseutuneuvos Eino Vepsä muisteli.
Helli Kulmalan muistot evakkomatkoista ovat yhä kirkkaat.
– Meitä oli kahdeksan naista, jotka kuljetimme yli sadan lehmän laumaa rajan yli. Ensin kävelimme sata kilometriä ja sen jälkeen lastasimme lehmät proomuun. Yötä olimme Savonlinnan vieressä. Kolkontaipaleen asemalta jatkoimme junalla Ylistaroon.
Monien muiden kurkijokelaisten tavoin Kulmalan perheen sijoituskunnaksi tuli Loimaa. Loimaalla Kulmala asuu yhä, vaikka elämä veikin hänet välillä Lapinlahdelle.
Kiti Salonen