Kultarannan kesä kuuluu kaikille

0

Jos lippu liehuu tornin salossa, tasavallan presidentti on paikalla.

 

Onko lippu salossa? Se on asia, jonka moni Kultarantaan matkalla oleva tarkistaa jo Ukko-Pekan siltaa ylittäessään. Jos lippu on ylhäällä, tasavallan presidentti on kesävirka-asunnollaan.
Useimmiten presidentti työskentelee Kultarannassa kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.

Kultarannan puutarhavierailu alkaa pääportilta, josta aukeaa näkymä Kordelininkadun suuntaisesti pohjoiseen.
Katu kantaa Kultarannan perustajan nimeä. Maanviljelysneuvos Alfred Kordelin rakennutti alueen itselleen kesäasunnoksi 1900-luvun alussa. Hän ei kuitenkaan ehtinyt juurikaan nauttia lopputuloksesta: Kordelin sai surmansa 49-vuotiaana vuonna 1917 Mommilan kahakassa.
Alfred Kordelin oli tehnyt testamentin, jossa oli myös Kultarannan käyttöä koskevia kirjauksia. Hän määräsi, että puutarhan on oltava yleisölle vapaa kerran viikossa. Vaikka alue toimii nykyään tasavallan presidentin kesäasuntona, Kordelinin linja pitää.
Puutarhavierailun aluksi kuljetaan Kordelininkatua myötäilevää kivilaatoin päällystettyä kävelyväylää.
Polun varrella on väreittäin teemoitettuja kukkaistutuksia ja joka kesä vaihtuva taidenäyttely. Tänä kesänä esillä on Hannele Kylänpään veistoksia.

 

Kultarannassa kuljetaan monenlaisilla kulkupeleillä. Sari Mäkiranta viilettää Jopolla isoilla tiluksilla.

 

Kultarannan kulttuurihistoriallinen arvo näkyy monella tavalla puiston arjessa, myös kesäkukkien valinnassa.
– Väriteemat ja lajikkeet ovat aika pitkälti samoja vuodesta toiseen, jotta puutarha on suunnitellun mukainen. En usko, että ensi vuonnakaan istutusalueet poikkeavat juuri linjasta, sanoo tilanhoitaja Sari Mäkiranta.
– Suomen satavuotisjuhlavuosi näkyy luultavasti enemmän puutarhan tapahtumissa kuin ulkoasussa.

Robottiruohonleikkurit ajelevat ristiinrastiin nurmikenttää. Jälki on hyvää, vaikka robotin epälooginen ajelu poikkeaakin ihmisen järjestelmällisestä ajotavasta.

 

Turistit kuvaavat robottileikkuria 
Laatoitetun Ketju-väylän ja sen oikealla puolella avautuvan laajan Medaljonki-muotopuutarhan väliin jää noin hehtaarin kokoinen nurmialue.
– Tätä monet turistit valokuvaavat, naurahtaa Sari Mäkiranta.
Syy ei löydy hyvin hoidetusta nurmesta, vaan nurmella kiertelevistä robottiruohonleikkureista. Henkilökunnan Viljamiksi nimeämä robotti aloitti työt viime kesänä. Tänä kesänä taloon on tullut toinen robotti Anselmi.
– Ne ovat erittäin ahkeria, aina hommissa, sanoo puutarhan työnjaosta vastaava puistomestari Timo Salminen.
Kultarannan metsäpuutarha sijoittuu rinteille linnamaisen päärakennuksen ympäristöön. Kultarannan turistit voivat ihailla rinteitä alhaalta päin, mutta päärakennuksen pihapiiri on suljettu yleisöltä.
Koska puusto on kasvanut paljon vuosikymmenten saatossa, huvilan lohkograniittinen julkisivu on piiloutunut miltei näkymättömiin. Kultarannan päärakennuksen olemuksesta saakin paremman kuvan, kun katselee aluetta vastarannalta Naantalin kirkon suunnasta.

 

Kukkien lisäksi kasvihuoneissa kasvatetaan paljon hyötykasveja. Rakuuna pääsee maustamaan edustusaterioita.

 

Muotopuutarha loistaa vasta loppukesällä

Kultarannan puutarhan keskeisin ja näyttävin osa on muotopuutarha. Kukkien ystävien kannattaa ajoittaa vierailunsa keski- ja loppukesään, koska kesän alussa muotopuutarhan kukinta ei ole vielä täydessä loistossaan.
Muotopuutarhaa suojaa yli satavuotias kuusiaita, joka antaa istutuksille tummanvihreän taustan ja luo huonemaisen vaikutelman. Kuusiaitaa on kaikkiaan noin 860 metriä, ja sillä on leveyttä paikoin jopa neljä metriä.

Muotopuutarhan keskiosassa on markettojen lisäksi salviaa, pohjoispäädyssä kukkivat puolestaan ruusut.
Kaikki Kultarannan kukat esikasvatetaan kasvihuoneissa, osa siemenistä ja osa taimista. Kukkien lisäksi Kultarannassa viljellään monenlaisia hyötykasveja kasvihuoneissa ja ulkona. Edustustilaisuuksiin päätyy Kultarannasta muun muassa tomaatteja, salaatteja, kurkkua, yrttejä ja porkkanoita.
– Käytämme vain luonnonmukaisia torjunta-aineita ja lannoitteita. Tuotanto on nyt kolmatta vuotta luomua, kertoo Mäkiranta.

Lehmuskuja on puutarhan alkuperäisen suunnitelman mukainen.

 

Kultarannassa tehtyjen haastattelujen lisäksi artikkelissa on käytetty lähteinä teoksia Hortus Fennicus – Suomen puutarhataide (Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001) ja Kultaranta (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2014).

 

Avoimet ovet perjantai-iltaisin

  1. Kultarannan puutarhassa voi vierailla omatoimisesti 1.6.–31.8. perjantaisin klo 18–20. Alue on kuitenkin suljettu 10.–21.6. ja 29.6.–1.7.
  2. Tarjolla on myös useita kertoja viikossa maksullisia opastettuja kierroksia. Lisätiedot löytyvät osoitteesta naantalinmatkailu.fi
  3. Myös lapsille on suunniteltu oma kierros. Se järjestetään 8.7.–5.8.perjantaisin klo 18. Lasten kierros maksaa 7 euroa per lapsi. Aikuiset voivat tutustua kierroksen aikana omatoimisesti puistoon.

 

Johannes Haapasalon Lohdutus-pronssiveistos on pergolan edustalla.

Teksti: SSS/Suvi Kulla

Kuvat: SSS/Minna Määttänen

 

Juttu on julkaistu Kesäplus-lehdessä. Voit lukea jutun ja koko lehden verkossa. Kesäplus-lehden tekivät Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan Lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.