Loimaa
– Näitä on harjoiteltu, ja meillä on juuri viime vuonna päivitetty valmiussuunnitelma, Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala sanoo.
Kunnan valmiussuunnitelma päivitetään säännöllisesti ja sitä on korjattu aiempien epidemioiden, kuten lintu- ja sikainfluenssan myötä kertyneiden kokemusten avulla.
– Tiedän, että nämä maistuvat paperilta ja suunnitelmia tehdessä monista tuntuu, että ne ovat ”turhaa” hommaa.
Mutta, noin 16 000 asukkaan, 1500 yrityksen ja kaupungin oman tuhannen työntekijän asioiden hoidossa on koronatilanteen vuoksi julistetun poikkeustilan vallitessa kuitenkin sen verran yksityiskohtia, että ilman suunnitelmia asiat eivät suju.
Koronavirusepidemiaa ei ole keksitty harjoitella, mutta sen sijaan on treenattu miten toimittaisiin esimerkiksi sähkökatkojen ja vesikriisien ollessa päällä.
Isoja evakuointeja vaativan poikkeustilan harjoitus siirtyi tosin syksylle.
Nyt ei enää harjoitella.
Virusuutisia oli toki seurattu jo koko alkuvuosi, mutta viime kuun lopussa korona nostettiin konkreettisesti Loimaan kaupungin johtoryhmän asialistalle.
Kuun alussa valmiustasoa alettiin nostaa ja kaupungin organisaatioon perustettiin myös valmiusryhmä. Vielä silloin pääpaino oli kaupungin oman henkilöstön ajan tasalla pitämisessä sekä sosiaali- ja terveyspuolen asioissa, kuten hoitohenkilöstön riittävyyden takaamisessa.
Kun sunnuntaina alkoi näyttää siltä, että valmiuslaki tulee, johtoryhmä lähti edelleen ennakoimaan, mitä on tulossa ja miten asiat hoidetaan jos esimerkiksi koulut suljetaan ja miten käy päivähoidon.
Toisaalta koronatilanne muuttaa henkilöstön täyttölupiin liittyviä menettelyjä.
– Tarvitsemme hoitohenkilöstöä, joten kaikkia lupia ei ole syytä viedä hallituksen päätettäväksi asti.
Loimaan kaupunki kävi yt-neuvottelut juuri vuodenvaihteessa ja päätyi tasapainottamaan talouttaan muun muassa henkilöstöä lomauttamalla.
– Asiasta ei ole vielä päätöksiä, mutta tarkastelemme myös lomautussuunnitelmaa uudelleen.
Tarkasteltavaksi tulevat muun muassa nyt suljettujen palvelujen, kuten kirjastojen työntekijöiden lomauttaminen tai sijoittaminen muihin välttämättömiin tehtäviin.
Johtoryhmään kuuluvat kaupunginjohtajan lisäksi kehittämisjohtaja Matti Tunkkari ja palvelukeskusten johtajat, johtava ylilääkäri, hallintosihteeri sekä henkilöstön edustaja ja Loimaan Veden johtaja.
Palvelualat tuovat johtoryhmän kokouksiin tilannekatsauksia, jotta kaupungin palveluketjun toiminnasta nousisi kokreettisia kysymyksiä ja käytännön ongelmia, joihin päästäisiin pureutumaan.
– Esimerkiksi juuri maanantaina kysyin, onko puhelinvaihde tukkeutunut koronatiedustelujen takia ja pyysin ottamaan ylös asukkailta tulleita käytännön kysymyksiä varautumisesta, jotta voidaan tiedottaa laajemmin asukkaita.
Samassa kokouksessa käsiteltiin myös esimerkiksi siitä, minkälaisia kuljetuksia mahdollisesti tullaan tarvitsemaan ja miten siis turvataan ruokahuolto, kun yli 70-vuotiaat ”eristettiin”.
– Tässä täytyy korostaa kotipalvelun merkitystä. He ovat valmiusketjussa tärkeä lenkki, he ovat meille tärkeä kontaktipinta kentällä.
Tiedonkulku on muutenkin tärkeä osa poikkeusoloissa elämistä. Jari Rantala nostaakin esiin kolme t:tä.
– Tilannekatsaus, tiedonkulku ja toimenpiteet.
Kaupungin, sen asukkaiden ja yritysten tilanteesta pitää olla oikea tilannekuva ja sitä ei tule ilman, että tieto kulkee. Tiedon pitää kulkea senkin vuoksi, että ihmiset – niin kaupungin työntekijät, asukkaat kuin yrityksetkin – tietävät, miten toimia.
– Kannan huolta ikääntyneistä asukkaista ja tietenkin omasta henkilöstöstä ja sen jaksamisesta, etenkin jos ja kun tämä koronavirustilanne asiantuntijoiden mukaan jatkuu kesään asti.
Kaupunginjohtaja, että poikkeustila vaatii asukkailtakin venymistä, mutta hän toivoo, että kaikki jaksaisivat ajatella myös muita ja että korona myös yhdistäisi ihmisiä.
– Toivon, että annettaisiin naapuriapua, kaveriapua ja avitettaisiin niitä, jotka ovat avun tarpeessa.
Häne mukaansa on tärkeää, ettei myöskään pieniä yrityksiä jätettäisi yksin.
– Ettei yhtään ketään jätettäisi yksin.
Kaupungin organisaation ajatuksena on myös olla yhteydessä kolmannen sektorin toimijoihin, jos oma oma organisaatio ei veny kaikkeen, missä apua tarvitaan.
– Nyt on jo tullut joiltakin yhdistyksiltä viestejä siitä, että voivat auttaa, mutta on tarve viestittää yhdistyksille ja järjestöille, että ovat hereillä ja nostavat omaa valmiustilannetta.
Tulevaisuutta varten on tärkeää myös kerätä kokemuksia ja palautetta poikkeuksellisen tilanteen hoitamisesta, jotta mahdollisissa tulevissa vastaavissa tilanteissa kyetään toimimaan vielä fiksummin.