Loimaa/Mellilä
Katriina Reijonen
Koneistamo Vehviläinen oy haki viime syksynä koneistajaa TE-toimiston kautta, mutta haku ei tuottanut tulosta. Tällä hetkellä yrityksellä ei ole avoimia paikkoja ilmoitettuna.
Toimitusjohtaja Petri Vehviläinen ei näe TE-palveluiden tavoittavuutta sellaisena, että rekrytointirumbaan kannattaisi tässä vaiheessa ryhtyä, vaikka töitä voisikin olla.
– Me emme enää ole lähteneet siihen, että aina ilmoittaisimme, kun meillä on paikka auki. Vapaamuotoisia hakemuksia saa aina pistää, toimitusjohtaja Vehviläinen toteaa.
Rekrytoinnin ongelmana on se, että kaikilla pätevillä tekijöillä tuntuu olevan jo vakipaikka, eikä koulusta valmistu toisen polven koneistamoyrittäjän mukaan tarpeeksi tekijöitä täyttämään loimaalaisyritysten tarpeen.
WIHURI-KONSERNIIN kuuluva Vilakone Oy on löytänyt viimeisen vuoden sisällä kaksi hitsaajaa vinkkipalkkiojärjestelmän avulla.
– Vinkistä maksetaan 1 500 euroa, jos vinkki aiheuttaa rekrytoinnin ja rekrytoitu henkilö on vielä kuuden kuukauden jälkeen töissä, verstaspäällikkö Tomi Rantanen kertoo.
Rantanen pitää koko konsernissa käytössä olevaa vinkkipalkkiota hyvänä lisäkeinona, sillä hitsaajien ja koneistajien löytäminen on koettu Vilakoneellakin haasteelliseksi. Tekijöitä on pyritty löytämään suoraan taloon rekrytoimalla ja vuokratyöfirmojen kautta. Tällä hetkellä Vilakoneelle etsitään yhtä koneistajaa.
– Novidasta meillä on nyt kaksi raskaskoneasentajaa harjoittelussa. Tämä on toinen satsi, viime keväänä oli ensimmäinen. Silloin meillä oli kaksi harjoittelijaa, joista toinen työllistyi vakituiseen työsuhteeseen. Katsomme, miten näiden kahden kanssa käy, Rantanen sanoo.
Rekrytointikoulutus tai oppisopimus ei kymmenen henkeä työllistävää Koneistamo Vehviläistä juuri lohduta. Työnohjaamiseen on vaikeaa löytää aikaa tilanteessa, jossa kaikilla on kädet täynnä töitä ja yhden työntekijän työpanos on kymmenen prosenttia koko potista.
Novidan kanssa yritys kyllä tekee yhteistyötä. Koulutuksen määrärahoista ei pitäisi Vehviläisen mukaan missään nimessä leikata, sillä koulun pitää pystyä kouluttamaan tulevaisuuden ammattilaisen nykyaikaisella konekannalla.
Vehviläinen väläyttää ajatusta rahoituksen ohjaamisesta jopa aiempaa vahvemmin työnäkymien mukaisiin koulutuksiin. Opiskelijoille pitäisi lisäksi järjestää enemmän mahdollisuuksia työelämään tutustumiseen eri aloilla, niilläkin, joissa heidän vanhempansa eivät työskentele. Näin nuoret saisivat todenmukaisen kuvan myös metallialasta.
Vehviläinen nimittäin arvelee osasyyn piilevän alan imagossa, joka vaatisi päivitystä. Metallialan firmat eivät ole enää miesvaltaisia, synkkiä pajoja, joissa tehdään raskaita ja likaisia töitä.
– Minä väitän, että hoitoalalla työ on paljon raskaampaa. Siellä vanhuksia nostellaan käsin, täällä meillä on nosturit nostamista varten.
Mutta kenen tehtäväksi imagon kirkastaminen kuuluu?
– Ehkä sitä ei ole tehty, koska kukaan ei tiedä, kenen tehtävä se olisi, Vehviläinen pohtii.
Kevään Pk-yritysbarometrin mukaan Varsinais-Suomessa toimivien yritysten työllistämistarve on laskenut hieman vuoden takaisesta, mutta osaavan työvoiman saanti on edelleen suurin este työllistämiselle niissä maakunnan yrityksissä, jotka voisivat palkata lisää väkeä. Loimaan seutukunnassa suurimmaksi työllistämisen esteeksi nousi työn sivukulut.
VARSINAIS-SUOMESSA 16 prosenttia pk-yrityksistä kokee työvoiman saatavuuden merkittäväksi kasvun esteeksi. 42 prosenttia yrityksistä kokee työvoiman saannin rajoittavan kasvua jonkin verran.
Loimaan seutukunnassa viidennes yrityksistä ei koe tarvetta työllistämiseen.
Kyselyyn vastanneet yritykset toimivat eri toimialoilla, eivät pelkästään teollisuudessa.