Harva osaa ajatella, miten hienolta voi tuntua, kun sairaanhoitaja tulee sairaalassa potilaan huoneeseen ilman raskasta suojavarustusta.
Loimaalainen Mika Kulmala osaa.
Hoitaja oli tullut hänen huoneeseensa ottamaan koronatestiä.
– Ajattelin, että nyt se on ohi. Sen näki jo hoitajan ilmeestäkin.
Tämä testi oli hänen elämänsä kolmas Covid19 -testi, ja siitä tuli negatiivinen tulos perjantaina illalla 3. huhtikuuta. Elämän toinen koronatesti oli tehty torstaina 2. huhtikuuta, sekin oli ollut negatiivinen.
Hän oli parantunut koronasta.
Vain hieman yli viikkoa sitten ensimmäisestä testistä oli tullut positiivinen tulos ja se oli muuttanut Mika Kulmalan maailman. Hänestä oli tullut yksi maailman sadoista tuhansista koronaan sairastuneista.
Talvi oli ollut poikkeuksellinen. Mika Kulmala oli ollut kuukausia sairauslomalla: jalka oli leikattu marraskuussa ja kuntoutus oli saatu siihen pisteeseen, että töihinpaluu olisi jo näköpiirissä.
Kevään ohjelmassa oli kuitenkin vielä kuukausia sitten varattu Espanjan reissu. Hänen 50-vuotisjuhliaan oli tarkoitus käydä juhlistamassa Espanjassa naisystävän ja kaveripariskuntien kanssa.
Muutaman päivän matkalta palattiin 11. maaliskuuta terveinä.
12. maaliskuuta Suomen hallitus ilmoitti ensimmäisistä Covid19-pandemiaan liittyvistä rajoituksista.
Puolitoista viikkoa reissun jälkeen nousi kuume. Se diagnosoitiin Loimaan pääterveysasemalla keuhkoputkentulehdukseksi. 23. maaliskuuta otettiin keuhkokuva, kuumetta oli jo melkein 41 astetta.
Korona oli shokki.
– Luulin, että minulla on keuhkokuume ja sitten kerrottiin, että testi on positiivinen.
Muutaman päivän ajan hän oli infektiotautien osastolla Tyksissä. Veren happipitoisuus laski laskemistaan ja tulehdusarvot pysyttelivät huiman korkealla.
– Sitten sanottiin, että minut viedään teholle, sillä olisi hyvä, että olisin valmiiksi teho-osastolla, jos sydän pettäisi.
Kummatkin keuhkonlohkot olivat täynnä koronan aiheuttamaa rihmastoa.
– Joku hoitaja siinä sanoikin, että ei ole ikinä nähnyt sellaista keuhkokuvaa.
Äärirajoilla oltiin, hän miettii. Sairaalapappikin kävi juttelemassa.
– Siinä maatessa mietin, miten läheiset jaksavat hoitaa kaikkia asioita.
Se havahdutti. Omaa kuolemaa ja asioiden hoitamista ei ollut aiemmin tullut mieleenkään miettiä.
– Päätin, että sairaalasta päästyä pitää tehdä joku tahto, kun en ollut koskaan puhunut siitä, miten haluan asiani hoidettavan kuolemani jälkeen.
Teholla olo koheni, mutta ilo oli lyhytaikainen. Happiarvot alkoivat huonontua muutaman päivän jälkeen uudelleen ja paluu teholle uhkasi.
Kuolemanpelko tulvi mieleen.
– Silloin ajattelin, että nyt kyllä sille tielle jään.
Toisen negatiivisen koronatestin jälkeen Mika Kulmala siirrettiin Loimaalle kuntoutusosasto 3:lle ja muutaman päivän jälkeen lääkäri kysyi, haluaisiko hän siirtyä kotiin, happiarvojen puolesta se kun olisi mahdollista.
Toista kertaa ei tarvinnut kysyä.
Kotiin hän oli halunnut koko ajan.
– Kiitos naisystävälleni, joka muutti sairaalasta olon ajaksi tänne minun talooni, kun on koira ja puulämmitys.
Kaksi viikkoa kuumetta vetää miehen kuin miehen kuitiksi. Leikatun jalan kuntoutusta aloitellaan nyt esimerkiksi kuukauden takamatkalta – niin paha koronan aiheuttaman koko kehon tulehdustila oli.
Olo oli edelleen heikko, mutta kun astmalääkityksen määrää ja voimakkuutta lisättiin, hengitys ja mies muutenkin alkoi parantua.
– Pikkuhiljaa. Vieläkin tuntuu vaikealta puhua pitkään.
Koronan jälkeiseen elämään on kuuluneet hengitysharjoitukset ja kävelylenkit – jotta keuhkot vahvistuvat, niille on hyvä saada töitä.
– Tällä viikolla kävin jo neljän kilometrin pyörälenkillä.
Koronaa hän sanoo pirulliseksi virukseksi. Toisille ei tule oikein mitään oireita, ja toiset joutuvat hengenvaaraan, ja jopa kuolevat. Lääkettä ei ole.
– Minulla oli pohjalla vaikea astma ja kakkostyypin diabetes, ja viimeiset kaksi vuotta astma ei ole oikein ollut tasapainossa.
Hengitysvaikeudet olivatkin koronassa pahoja. Mika Kulmala kuvaa, että hänen happiarvoikseen mitattiin lisähapenkin kanssa alle 90, kun sen pitäisi normaalisti olla yli 90 ilman laitteitakin.
Mutta nyt hänellä on lääkärin sanat todisteena siitä, että hänellä on hyvä sydän.
– Elimistö jaksoi taistella. Jostain kumman syystä jokin antoi voimia.
Lisäpotkua antoi se, kun teholle ei tarvinnutkaan joutua uudelleen.
– Tuntui, että tästä voi selvitä.
Hän ajattelee, että koronaa kannattaa pelätä ja ottaa se tosissaan.
– Pitäkää itsestänne ja lähimmäisistänne huolta.
Mika Kulmala sanoo ymmärtävänsä, että toiset ovat kovin ahdistuneita koronatilanteesta.
– Siksi pitää kaikkien tehdä varotoimenpiteitä ja huolehtia hygieniasta. Ja ymmärtää, että varotoimenpiteet on tehty kaikkien parhaaksi.
Sairaalassa hän mietti myös, että onko tullut tartuttaneeksi muita.
– Ortopedillä kävin reissun jälkeen ennen kuumeen tuloa. Soitin ensin ja kerroin, että olin ollut matkoilla. He kysyivät, että onko oireita, ja kun ei ollut, sanoivat, että sinne vaan.
Kuumeen jälkeen hän kävi enää vain terveyskeskuksessa, ja sielläkin asioi vain infektiokäytävällä.
Mika Kulmala ei tiedä mistä viruksen sai, eivätkä tiedä lääkäritkään. Espanjan porukasta esimerkiksi kaikki olivat kaksi viikkoa karanteenissa, mutta kukaan muu ei sairastunut.
– Ja Espanja oli siinä vaiheessa puhdas, ei me muuten oltaisi lähdettykään. Espanjan tartunnoista alettiin puhua vasta myöhemmin.
Käsidesiäkin kuulemma porukka käytti tarkoin.
– Naiset oikein lotrasivat, Mika Kulmala virnistää.
Sitäkin hän ehti sairaalassa miettiä, että miksi juuri hän sairastui ja miksi juuri hän parani. Tuntuu raskaalta kuulla, kun esimerkiksi matkoilla olleita, koronaan sairastuneita syyllistetään, ja sanotaan, että mitäs menitte, oma vika.
Hän ymmärtää, että muut ihmiset nyt pelkäävät, että hänestä saa koronan. Kahden negatiivisen testituloksen jälkeen ei häntä hänen mielestään kuitenkaan tarvitsisi pelätä.
– Kun eivät lääkäritkään pelkää, hän sanoo, mutta tunnustaa, että vaikea on tietää, miten itse käyttäytyisi, jos ei olisi omaa koronakokemusta taustalla.
Lääkärit ovat hänelle sanoneet, että hän ei tartuta ja että hän on itse immuuni ainakin tälle virusversiolle.
Sensaatiojutut ja lööpit ovat alkaneet hirvittää – niillä on iso vaikutus ihmisten mielipiteisiin ja käyttäytymiseen. Hän toivoo, että ihmiset lukisivat ja nimenomaan tutkittua tietoa.
Mika Kulmala sanoo olevansa pettynyt joihinkin ihmisiin. Häneen on oltu paljon yhteydessä, ja kyselty vointia ja kuulumisia, mutta monesti jutut ovat levinneet ja matkalla muuttuneet.
Osa ihmisistä tuntuu olleen aidosti huolissaan ja osa tuntuu soitelleen saadakseen juoruttavaa. Hän sanookin nähneensä, ketkä ovat oikeita ystäviä.
– Tuttu pariskunta tuli kaupassa vastaan ja käänsi katseensa. Edelleen voi katsoa päin ja tervehtiä.
– Presidentti Niinistökin sanoi, että älkää tuomitko, ottakaa selvää.
Se neljän kilometrin pyöräilykin oli raskas monella tapaa – osin siksi, että ihmiset katsoivat pitkään.
– Sitten mietin, että kytätköön lisää!
Kahvipöydässä istuu muuttunut mies. Nuoruus meni vähän lujaa, ja hän sanoo nyt näkevänsä esimerkiksi terveellisten elämäntapojen merkityksen toisin ja ymmärtäneensä mikä on tärkeää.
– Toimeentulo tietenkin, mutta ei raha sinänsä.
Elämä on lahja, Mika Kulmala muistuttaa.
– Sillä ei kannata leikkiä.
Viinerit on jo Tyksin infektio-osastolle viety, mutta kiitosta hän haluaisi jakaa kaikille läheisilleen ja myös hänen hoitoonsa osallistuneille niin Turussa kuin Loimaalla kuntoutusosastolla.
– Kaikille tukena ja mukana matkassa olleille. Huomasi, että kaikki kannustivat ja olivat hengessä mukana.