LOIMAAN SEUTU Maaseudun yritykset työllistävät valtakunnallisesti noin 16 000 kausityöntekijää. Sesonkiin varautuminen onkin ollut vaikeaa tänä keväänä, sillä koronakriisi sulki rajat ja teki liikkumisesta hankalaa. Maatiloilla ja puutarhoilla on jo pitkään käytetty paljon ulkomaista työvoimaa.
Loimaan maaseutuasiamies Markku Paija kertoo, että Loimaan, Oripään ja Pöytyän alueella toimii 15 tilaa, jotka tarvitsevat kausityöntekijöitä. Paijan arvion mukaan työvoiman tarve ei ole seutukunnassa iso verrattuna esimerkiksi Vakka-Suomeen.
Vaikka tilojen määrä ei ole iso, tilanne huolestuttaa paikallisia tuottajia. Mansikkaa, hernettä ja perunaa torimyyntiin kasvattava Kärkäisen puutarha haluaisi jo selkeää tietoa, miten ulkomaalaisten työntekijöiden maahantulon kanssa tänä kesänä käy.
– Toivon, että rajat aukeisivat heinäkuuhun mennessä. Muuten marjat jäävät poimimatta, Juha Kärkäinen toteaa.
Perheyrityksellä on luomupeltoja Loimaalla, Ypäjällä sekä Jokioisilla. Sesongin työt on pystytty aloittamaan omalla porukalla. Kärkäinen ei kadehdi kasvihuoneviljelijöitä, joiden hätä on akuutimpi sadonkorjuun alkaessa aiemmin.
Tilanne on tuttu Varsinais-Suomen Ely-keskuksen projektipäällikölle Timo Konttiselle, joka on paneutunut maatilojen kausityövoiman saatavuusongelmaan koronakriisin aikana.
– Joillain maatiloilla olisi tarvittu työvoimaa jo maaliskuussa, mutta heinäkuu on kaikkein hektisintä aikaa.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, työ- ja elinkeinotoimistot ja Ely-keskus lähettivät maalis-huhtikuun vaihteessa kyselyn työvoimatilanteesta tuhansiin osoitteisiin. Vastanneista 75 prosenttia toivoi yhteydenottoa.
– Tällä hetkellä tuntuu, että maatiloilla ollaan erittäin huolestuneita. Joillain maatiloilla on ollut sama henkilö töissä vaikka kymmenen vuoden ajan, ja on sellainen ajatus, että suomalainen työvoima ei kykene samoihin asioihin, Konttinen kuvailee.
Käytännön asiat kuten työvoiman kouluttaminen työtehtäviin, työpisteelle kulkeminen ja lomautustilanteessa töiden jatkuminen vanhassa paikassa mietityttävät, mutta eniten problematiikkaa aiheuttaa se, mitä jos vanhat vakitekijät saadaankin töihin, mutta rekrytointia on jo ehditty tekemään kotimaassa.
– Ongelma on siinä, että meillä on jo luvat olemassa työntekijöille, ja he saisivat sen puoleen tulla, mutta jos olemme jo saaneet täältä työntekijät ja rajat aukeavat, töihin tullaan kahdesta suunnasta, Juha Kärkäinen selventää asiaa omasta näkökulmastaan.
Kärkäisen puutarhalla on vuosittain kolmisenkymmentä ulkomaista kausityöntekijää, eniten Vietnamista ja Ukrainasta. Ulkomaisten työntekijöiden lisäksi Kärkäisen puutarha rekrytoi joka kevät 30 suomalaista myyntiin ja logistiikkaan.
Ulkomainen sadonkorjuusta vastaava vakiporukka tuo mukanaan uusia tekijöitä, joiden perehdytys ja työnjohto hoituvat maanmiesten toimesta. Kuvio on ollut työnantajalle helppo.
Työ- ja elinkeinoministeriö linjasi pääsiäisen alla, että maahan saapuvien työntekijöiden tulee olla kaksi viikkoa karanteenia vastaavissa olosuhteissa ja velvoitti työnantajan järjestämään kuljetuksen saapumispaikasta karanteenipaikkaan.
Juha Kärkäinen ei näe karanteenin järjestämistä ongelmana, kunhan tekijät vaan saadaan Suomeen. Ministeriön linjaus koski 1 500 ulkomaista työntekijää, mutta määrä ei kata millään kokonaistarvetta.
Projektipäällikkö Konttisen mukaan monet maatilat tarvitsevat nyt ihan käytännön opastusta, miten työvoimaa haetaan kotimaasta. Projektipäällikkö ohjeistaa ilmoittamaan avoimet työpaikat Te-palveluiden verkkosivuille. Vastaavia kausityöportaaleja on muitakin, mikä vaikeuttaa Konttisen mukaan tilanteen tasalla pysymistä.
Kunnat voivat auttaa tarjoamalla kesätyöseteleitä ja levittämällä tietoa avoimista työpaikoista.
– Olisi hienoa, jos tämä herättäisi ihmiset ajattelemaan, miten arvokasta työtä maatiloilla tehdään, eikä koko työvoimaa täytyisi rahdata ulkomailta. Ehkä tästä voi syntyä jotain oivalluksia, Konttinen toivoo.
Kotimaisen ruoan arvostuksen nousua toivotaan myös Kärkäisellä, jossa ei olla huolissaan ainoastaan kausityöntekijöistä. Myös kesän torimyynti mietityttää. Säilöntämansikka menee aina kaupaksi, mutta miten käy alkukesän mansikkarasioiden, joita ostetaan herkutteluhetkiin?
Torimyyntiä ei Juha Kärkäisen mukaan ole kielletty kuin harvoissa paikoissa. Asiakaskunta koostuu kuitenkin juuri siitä ryhmästä, jolle on suositeltu karanteenin omaisia oloja.
Katriina Reijonen