LOIMAAN kaupungin ostamaan entiseen käsi- ja taideteollisuuskouluun eli Krottikouluun on viety kaksi ensimmäistä muuttokuormaa tämän ja viime viikon aikana. Kalusteita on toimitettu Ylistaronkadulle niin Alastaron kunnantalosta kuin kaupungintalosta.
Kaupunginjohtaja Jari Rantala kertoo, että ensimmäisinä Krottikouluun muuttavat hänen lisäkseen hallintopalveluyksikön esimies, markkinointisihteeri, arkistosihteeri ja palvelusihteeri. Heinäkuun lopulla Ylistaronkadulle siirtyy palkkahallinto.
Kaupungin it-yksikön kolme työntekijää jäävät kaupungintaloon kesän ajaksi, kuten myös kehittämisjohtaja. He muuttavat Ylistaronkadulle viimeistään elokuussa. Elokuun alkupuolella Krottikouluun muuttaa sivistyspalveluiden hallintohenkilöstö Hirvikosken kunnantalosta.
Johtava maaseutuasiamies Markku Paija kertoo, että maaseutupalvelut jatkaa Hirvikosken kunnantalossa ainakin elokuun loppuun asti. Päätöksiä siirtymisestä ei ole tehty. Paijan mukaan heillä on vaihtoehtona jäädä Hirvikoskelle tai siirtyä vanhaan maidontarkastamoon Palininkadulle, joka on ollut esillä yhtenä vaihtoehtona.
TAVOITTEENA on, että kaupungintalon työntekijät ovat muuttaneet kaupungintalosta viimeistään elokuussa. Ainoastaan kaupungin arkisto jää tämän jälkeen kaupungintaloon.
Kaikki kaupungintalon aikaisemmat toiminnot eivät muuta Krottikouluun, vaan Rantalan mukaan esimerkiksi taloushallinto on jo muuttanut Alastaron kunnantaloon, jossa se myös jatkaa. Osa yrityspalveluiden henkilöstöstä on puolestaan muuttanut niin sanottuun Saappaan kiinteistöön.
Kaupunginhallituksen kokoukset järjestetään jatkossa Krottikoulussa, mutta ei kaupunginvaltuuston kokouksia. Rantala kertoo, että valtuuston kokouspaikkana on joko Puistokadun koulun juhlasali tai Novidan auditorio. Muun muassa koronatilanteesta riippuen sähköistä kokouskäytäntöä eli etäkokouksia hyödynnetään mahdollisesti jatkossakin.
KAUPUNGINJOHTAJA laskee, että muuttorumban jälkeen Ylistaronkadulla on yhteensä 15–20 hallinnon sekä parisenkymmentä sivistyspalvelujen työntekijää. Lisäksi Krottikoulun matalaan osaan on suunniteltu siirrettäväksi myöhemmin työllisyyspalveluiden toimintoja Lapidukselta.
– Krottikouluun muuttaa osa Lapidus-hallin toiminnoista, kaikki eivät mahdu Krottikouluun, Rantala sanoo.
Hän arvioi, että kaupunki laittaa Hulmilla sijaitsevan Lapidus-hallin aikanaan joko myyntiin tai purettavaksi, koska hallin korjausta ei nähdä järkevänä.
– Tästä ei ole vielä päätöksiä.
Rakennuttamisinsinööri Harri Laaksonen kertoo, että työväenopiston käyttöön saneerataan parhaillaan tiloja Krottikoulun vanhan osan pohjakerrokseen, johon on tarkoitus siirtyä tällä hetkellä Taidetalossa olevia toimintoja.
KAUPUNKI osti Krottikoulun kiinteistön 300 000 euron hinnalla Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymältä viime vuonna, ja kaupunginjohtaja perustelee muuttoa Krottikouluun sekä kaupungintalon että Hirvikosken kunnantalon sisäilmaongelmilla.
Krottikouluun on tehty talven ja kevään aikana korjaus- ja muutostöitä, ja remontti jatkuu parhaillaan kiinteistön uudemmassa eli matalammassa laajennusosassa. Vanhassa osassa remonttia tehdään kellarikerroksessa.
Sisätilojen osalta remontin tavoitellaan valmistuvan heinäkuun loppuun mennessä ja maanrakennustöiden puolesta elokuun lopussa. Käynnissä olevaa remontti maksaa noin 380 000 euroa (LL 28.3.).
Kaupungintalo odottaa päätöksiä
Krottikoulu toimii jatkossa Loimaan kaupungintalona, mutta kaupunginjohtaja Jari Rantala ei lähde spekuloimaan sillä, onko kyse pysyvästä vai tilapäisestä ratkaisusta, sillä nykyisen Kauppalankadun varrella sijaitsevan kaupungintalon kohtalosta ei ole päätetty lopullisesti.
– Todennäköisesti nykyistä kaupungintaloa ei enää käytetä kaupungintalona.
Kaupunki selvitytti kaupungintalon korjausta viime vuonna. Remontin arvonlisäverottomiksi kustannuksiksi arvioitiin 4,6–4,8 miljoonaa euroa ilman kalustusta. Suunnittelu oli keskittynyt kaupungintalon peruskorjaukseen sen jälkeen, kun kaupunginhallitus oli päättänyt, että kaupunki luopuu Hirvikoskella sijaitsevan entisen kunnantalon remontista.
Viime vuoden lopulla kaupunginhallitus päätti jäädyttää kaupungintalon korjaussuunnitelmat toistaiseksi saatuaan rakennuksen tarkennetut korjauslaskelmat. Lisäksi hallitus halusi selvityttää, onko kaupungintalon suojelumerkinnän purkaminen mahdollista (LL 5.12.).
KAUPUNGINJOHTAJA kertoo, että kaupungintalon suojelumerkinnän purkamista on sittemmin selvitetty. Hänen mukaansa suojelumerkinnän poisto on mahdollista kaavoittamalla tai poikkeusmenettelyllä siinä tapauksessa, jos kaupunki päättäisi jonkinlaisesta rakentamisesta nykyisen kaupungintalon paikalle, mikä edellyttäisi kaupungintalon purkamista uuden tieltä. Kaupunki voi myös asettaa kaupungintalon myyntiin sen nykyisessä käyttötarkoituksessa ja ilman muutoksia suojelumerkintöihin.
Kaupunginjohtajan mukaan kaupungintalon vaihtoehtoina ovat ainakin teoriassa edelleen remontti, rakennuksen purku tai myynti. Hän sanoo, että rakennuksen kohtaloon palataan myöhemmin, mutta aihe ei ole ollut päällimmäisenä viime aikoina.