Kylvökoneet käyvät jo kuumina

0
Jukka Kallionpään ohrapellolla näkyi jo pieni itu. Säiden haltijalta hän toivoo nyt pilvipoutaa keliä, jotta kasvu lähtisi hyvin alkuun. Kuva: Sari Holappa

SAVISEUDULLA on muun Varsinais-Suomen tapaan aloiteltu kylvöjä jo huhtikuun puolella.

– Perinteisesti kylvöt on aloitettu toukokuussa, mutta nyt oli lupaava kevät ja lämmin jakso, niin se ehkä kannusti viljelijöitä lähtemään pelloille aiemmin, ProAgrian kasvintuotannon asiantuntija Jenni Lukkaroinen toteaa.

Hänen mukaansa Loimaan seudulla suurin osa on jo kokeillut kylvöjä, vaikka kylmän sään johdosta pellot ovat kuivuneet hitaasti.

– Kaikille pelloille ei vielä pääse, ja etenkin metsänreunat ovat edelleen märkiä, hän tietää ja sanoo myös kasvuun lähdön olevan hitaampaa viileän sään vuoksi.

Viime vuonna Lukkaroinen sanoo kylvöjen olleen valmiita jo vappuun mennessä.

Kylvöt härkäpavulla aloittanut ja sen jälkeen kevätvehnää ja ohraa peltoonsa laittanut alastarolainen Jukka Kallionpää sai kylvönsä päätökseen vappuna. Ensin hän oli ajatellut, ettei pellolle ole kiirettä vetisen talven jälkeen, mutta tehdessään kaivinkonehommia hän oli tullut toisiin aatoksiin.

– Olen huomannut, että runsaista sateista huolimatta maassa ei ole pohjakosteutta kahden vuoden kuivuuden jälkeen. Kun mennään syvemmälle, maa on halkeillut niin paljon, että vesi valuu suoraan salaojista ulos, hän kertoo havainnostaan.

Oripääläinen Janne Tiiri puolestaan sanoo hänen pelloillaan olevan pohjakosteutta aika paljon, vaikka pinta onkin kuiva. Kun viime vuonna maa oli pölyävän kuivaa, tänä vuonna kyntökerroksen alapuolella oleva maa on hänen mukaansa ollut vedellä kyllästetty. Tiiri on myös havainnut, että pelloista löytyy sekä todella märkiä että kuivia kohtia yhtä aikaa.

– Kaikki painanteet ja notkot saattavat olla todella märkiä ja sitten ympärillä on taas ihan kuivaa. Pelloilla näkee myös sellaisia paikkoja, joihin tulva on kasannut olkia, hän kuvaa olosuhteita.

Tiiri kuitenkin iloitsee, että märästä talvesta huolimatta pellot ovat kuivuneet yllättävän hyvin.

Kylvöt Tiiri kertoo aloittaneensa kaksi viikkoa sitten sokerijuurikkaalla. Lisäksi maahan on pistetty kauraa ja kevätvehnää. Oman mittapuunsa mukaan hän on aikaisessa kylvöjen suhteen, vaikka onkin viime vuoteen verrattuna pari päivää myöhemmässä.

– Tässä on kuitenkin kylvöaikaa melkein kuukausi jäljellä, eikä nyt ole niin kiire, koska ei ole pelkoa, että maa kuivuisi käsiin, hän kehuu tilannetta.

Toiveena on saada kuitenkin hiukan lämpimämpiä kelejä.

– Eihän tuolla maassa tapahdu näin kylmällä mitään. Kauheita sateita ei myöskään tässä vaiheessa saisi tulla, hän esittää.

Leudon talven myötä maanviljelijät ovat joutuneet uuden asian eteen, sillä maasta puuttuu nyt roudan tuoma vaikutus.

– Koska routa ei ole tänä talvena möyhentänyt maata, pintavedet eivät mene siitä niin äkkiä läpi. Nähtäväksi jää, mitä siitä seuraa, pohtii Alastarolla kauraa kylvämässä ollut Simo Saarikallio.

Myös Jukka Kallionpää koki tänä keväänä yllätyksen aloittaessaan äestyksen.

– Maa meni ihan tomuksi jo toisella äestyksellä, vaikka normaalisti äestetään kolmeenkin kertaa, ja silti maa jää helposti rakeiseksi, hän kuvaa.

Toisaalta asiassa on Kallionpään mukaan omat hyvätkin puolensa:

– Tomuisesta maasta saa hyvän mullan, joka pitää myös kosteuden hyvin maassa, jos tulee kuiva kesä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here