LOIMAA Raikkosen tiilitehtaalta valmistuu osittain aurinkoenergialla tuotettuja tiiliä. Raikkonen Oy:n katolle asennettiin aurinkopaneelit, joilla on tarkoitus kattaa noin 15 prosenttia yrityksen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta.
Raikkonen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Raikkonen arvelee Loimaan tiilitehtaan olevan ensimmäinen suomalainen tiilitehdas, joka hyödyntää aurinkoenergiaa.
– Yrityksen on aina katsottava markkinointia ja sitä, millä voi kilpailla. Mitä enemmän ekologisuusasiat ovat tulleet esille, sitä enemmän olen miettinyt, miten voisimme yrityksenä kompensoida ympäristövaikutuksia.
Isot rakennusliikkeet käyttävät ekologisuutta ja vastuullisuutta yhdenlaisina mittareina rakennusmateriaalien valinnassa. Tiilen polttamisessa käytetään öljyä, jota hyvitetään uusiutuvalla energialla ja hiilinielumetsillä. Raikkonen Oy on ollut vuokralla Hulmin aurinkopuistossa mutta luopui vuokrapaneeleista omien paneelien myötä.
Aurinkoenergian tarjoajia riittää. Raikkonen kilpailutti tekijät ja päätyi paikalliseen Sallilaan, joka asentaa Salo Solarin Avainlippu-paneeleita. Toimittajan valinnassa painoi paitsi kotimaisuus ja hinta, myös Jaakko Raikkosen hyvät kokemukset Sallilan kanssa tehdystä yhteistyöstä.
Sallilan mittapuulla tiilitehdas on 468 paneelillaan merkittävä yrityskohde. Hulmilla sijaitsevan Sallilan aurinkopaneelipuiston 2 400 paneelille eivät Raikkosen paneelitkaan vielä vedä vertoja, mutta kohteetkin ovat täysin erilaiset.
Tiilitehtaan paneelien kokonaisteho on vähän yli 150 kW. Paneeleilta voi odottaa 150 000 kWH:n tuottoa. Monikidepaneelit, jotka nappaavat hajasäteilyn paremmin kuin yksikidepaneelit, on asennettu kahdelle tasaiselle katolle ilman telineitä.
– Paikkana tämä on hyvä. Edessä ei ole puita, ja katolla paneelit saavat säteilyä esteettömästi. Tulevat talvet ovat todennäköisesti sellaisia, että paneelit eivät kerää luntakaan, Sallila Sähköasennus Oy:n Jukka Huhtala kertoo.
– Paneelit ovat katolla lappeellaan, jolloin ne ottavat säteilyn heti aamuauringosta ilta-aurinkoon. Tuottoa on mahdollista saada koko päivän, Raikkonen iloitsee.
Uuni ja kuivaamot käyvät ympäri vuorokauden, myös viikonloput. Virrantarpeen ollessa jatkuvaa myös aurinkoenergiasta saatava hyötysuhde on parempi verrattuna vain tiettyyn vuorokauden aikaan kohdistuvaan energiantarpeeseen.
Sähkön ostosopimusta yritys ei ole tehnyt Sallilan kanssa.
– Paneelit pyrittiin mitoittamaan niin, että ylituottoa ei tule, Huhtala täsmentää.
Paneelien takaisinmaksuajaksi on laskettu kahdeksan vuotta. Jos sähkön hinta nousee, takaisinmaksuaika lyhenee.
Yritys sai hankkeeseen Business Finlandin investointitukea 20 prosenttia. Tuki ei ollut nyt jaettuja ”koronatukia”, joita Raikkonen niin ikään haki. Päätöstä odotetaan juhannukseen mennessä.
Kulukurin pitäminen on hallituksen puheenjohtajan mukaan olennainen osa yritystoimintaa. Tiilitehtaalla on pyritty suitsimaan sähkön käyttöä muun muassa asentamalla led-valaisimia sisälle ja ulos. Sähkön kulutus väheni kymmenisen prosenttia.
– Olemme pyrkineet siihen, että kaikki tuotantoprosessissa syntyvä ylimääräinen aines kierrätettäisiin. Poltettu tiili murskataan omaan käyttöön tai esimerkiksi tenniskentille. Hukkalämpö käytetään lämmitykseen.
Tuorein yhteistyökuvio on alihankintaketju, jossa Raikkonen toimittaa tiilimurskaa viherkattorakentamiseen.
– Meillä on vielä paljon parannettavaa, mutta sitä kohden, että kaikki kierrätettäisiin, menemme koko ajan.