Loimaan kaupungin vt. talousjohtaja Sari Laine arvioi kaupungin kuluvan vuoden tulosennusteen osoittavan tässä vaiheessa vuotta noin 850 000 euron alijäämää, kun tiedot valtion lisätalousarviosta on saatu.
– Valtionosuutta korotettiin Loimaan osalta 45,4 miljoonaan, kun se vielä talousarviota 2020 laadittaessa oli 42,1 miljoonaa. Yhteisöveron jako-osuutta nostettiin kymmenellä prosentilla.
Tulosennuste on heikompi kuin se, mitä budjetissa arvioitiin joulukuussa, sillä tuolloinbudjetti osoittikäytännössä nollatulosta.
Laine summasi alkuvuoden edenneen normaaliin tapaan, kunnes maaliskuussa tilanne muuttui koronan takia äkillisesti. Esimerkiksi kaupungin verotulot jäivät kuluvan vuoden huhtikuussa 160 000 euroa alhaisemmiksi kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Toukokuussa verotilitys oli jo noin 400 000 euroa alhaisempi.
Koronaan liittyen talousarvion odotetaan ylittyvän käyttötalouden puolella muun muassa sairaalan osaston väliaikaisen avaamisen vuoksi ja ylimääräisten hankintojen, kuten suojavarusteiden osalta.
TALOUSJOHTAJA esitti tulosennusteen valtuustossa, joka kävi talouskeskustelua niin viime ja kuluvan vuoden kuin tulevien vuosien taloudesta.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Loimaan kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen, joka oli noin 3,2 miljoonaa euroa tappiollinen.
Keskustan ryhmäpuheessa valtuutettu Jari Välimäki piti kaupungin tärkeimpänä tehtävänä hyvien peruspalvelujen turvaamista kaikille kuntalaisille.
– Tämän toteutumiseksi meidän on laitettava taloutemme kuntoon, jotta emme ajautuisi kriisikuntatilanteeseen.
Välimäki kaipasi päätöksenteon pohjaksi selkeän, yksityiskohtaisen ja ajoitetun talouden tasapainottamisohjelman ensi vuodelle ja sen jatkoksi seuraavan kolmen vuoden karkean ohjelman.
– Ensi vuoden talousarvio tulisi saada ylijäämäiseksi mieluummin miljoonan euron verran.
KOKOOMUKSEN valtuustoryhmä ei haluaisi toteuttaa taloussuunnitelmassa olevaa puolen prosenttiyksikön veronkorotusta.
– Meidän on pystyttävä organisaatiossa muuttamaan toimintoja sen mukaiseksi, mihin meillä on varaa ilman, että jatkuvasti nostamme veroprosenttia ja maksatamme kulut kuntalaisilla, valtuutettu Anne Onnela linjasi kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ryhmäpuheessa.
Taloustyöryhmän puheenjohtaja Pekka Ahokas (kesk.) viittasi veroprosenttien korotuksiin ja toivoi, etteivät ryhmät vielä löisi lukkoon kantojaan, jos muuta konstia ei löydy. Valtuutettu Olavi Ala-Nissilä (kesk.) oli samaa mieltä siitä, toistaiseksi pidettäisiin kaikki keinot pöydällä, jotta talous saataisiin plussalle ensi vuonna.
Ala-Nissilän mukaan viime vuosi oli yleisesti kunnille taloudellisesti vaikea ja hän harmitteli sitä, että Loimaan kaupunki on tullut koronakriisiin varsin huonossa taloudellisessa hapessa aiempien vuosien alijäämien takia. Ala-Nissilän mielestä myös kaupungin tulopuolta pitää katsoa, jos tulot eivät riitä. Hän huomautti, että kiinteistöveroissa Loimaalla ollaan vielä jossain määrin seudullisen keskiarvon alapuolella.
Anne Onnela muistutti myös talouden onnistumisista.
– Menojen kasvua saatiin hillittyä viime vuonna. Henkilöstökuluja, palvelujen ostoja sekä muita toimintakuluja saatiin jopa alennettua vuoteen 2018 verrattuna.
VALTUUTETTU Maarit Koivisto kertoi, ettei vasemmistoliitto hyväksy lomautuksia julkisen talouden tasapainotuskeinona.
– Valitettavasti Loimaan kaupunki on omalla toiminnallaan ollut osallisena kasvattamassa työttömien määrää lomauttamalla omaa henkilöstöään. Myös yritykset ovat joutuneet lomauttamaan henkilöstöään, eikä kausi- ja kesätyöntekijöitä ole palkattu entiseen malliin.
Koivisto arvioi, että poikkeuksellinen aika on sekoittanut Suomessa ja koko maailmassa valtioiden ja kuntien budjetit ennennäkemättömällä tavalla.
– Valtion suora tuki sairaanhoitopiireille vaikuttanee ainakin siihen, etteivät sairaanhoitopiirin kulujen kattamisen paineet kohdistu ainakaan täysimääräisesti kuntiin hintojen korotuksina.
Valtuutettu Hanna-Mari Piironen (sd.) kysyi talousjohtajan esityksen pohjalta, mitä ajatuksia kaupungilla on ei-lakisääteisen toiminnan karsimisesta, jos niistä suunnitellaan leikattavan ensimmäisenä.
Talousjohtaja Sari Laine vastasi, että aiheesta on keskusteltu ja tiedossa on, että vapaaehtoiset palvelut kohdistuvat aika paljon vapaa-aikapuolelle.
– Ne on yhtenä tekijänä, hän sanoi ja lisäsi, että jokaiselle toimialalle on annettu valmisteluohjeita siihen, että ne miettivät millaisella kokoonpanolla ja toiminnoilla palvelut tultaisiin jatkossa tuottamaan.
VALTUUTETTU Anne Paljakka (kok.) nosti esille Mäenpään sillan peruskorjauksen siirtymisen tältä vuodelta myöhemmäksi, koska remontin määrärahat siirrettiin muihin kohteisiin.
Paljakka huomautti, ettei Mäenpään siltaa voi vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen pitää mukana investoinneissa vain vararahana muiden hankkeiden toteuttamiselle. Hän toivoi sillan suunnittelun aloittamista, luovia uusia mahdollisuuksia joen ylittämiseen ja silta-alueen liikennejärjestelyjen parantamiseen.
Valtuutettu Laura Kilpiö (vihr.) oli ilahtunut siitä, että kaupungin viime vuoden henkilöstöraportin mukaan sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt. Hänen mukaan panostukset työhyvinvointiin maksavat itsensä takaisin ja ovat erityisen tärkeitä vaikeina aikoina.
Loimaan sosialidemokraattien valtuustoryhmässä oli seurattu huolestuneena kaupungin perheneuvolan henkilöstötilanteen kehittymistä.
– Koko perheneuvolan henkilöstö irtisanoutui keväällä. Tämä sisälsi neljä henkilöä, joista kaksi psykologia. Ja tällä hetkellä ainakin kaupungin nettisivujen mukaan vahvuudessa on kaksi pari- ja perheterapeuttia. Uutta psykologia on käsityksemme mukaan yritetty rekrytoida, mutta ilmeisesti tässä ei ole onnistuttu, Hanna-Mari Piironen kertoi ja sanoi, että Loimaalla on perheitä, jotka ovat nyt usean kuukauden ajan odottaneet työskentelyn perheneuvolan kanssa jatkuvan uuden psykologin kanssa.