Ilmastonmuutos tuo jotain kaunista taivaalle – Valaisevat yöpilvet kruunaavat kesäyön maiseman

0
Valaisevat yöpilvet ovat kauniita, jopa aavemaisia, sanoo Matti Helin. Joskus ne näyttäytyvät vain vaivoin, mutta toisinaan ne levittäytyvät koko taivaalle ja voivat olla silmiinpistävän kirkkaita. Kuvan pilvet on kuvattu Turun Vartiovuorenmäeltä elokuussa vuonna 2016. Kuva Matti Helin.

Kun Auringon valo osuu tietyssä kulmassa ylimpiin pilviin, ihaillaan Suomen kesäöissä valaisevia yöpilviä. Taianomaiset pilvet näkyvät nykyään paremmin, sillä ilmastonmuutos lisää yläilmakehän vesihöyryä.

 

Kesäyössä on taikaa.

Heinäkuisen yön hämärässä tyyni maisema on unenomainen. Niityt ja pellot ovat täydessä kukassa. Kevyt kaste terävöittää aistit ja tuoksu on huumaava.

Maiseman kruunaavat avaruuden rajamailla maagisesti hohtavat valaisevat yöpilvet.

Yöpilvet voivat syttyä hetkessä, ilmestyä kuin tyhjälle taivaalle vain puolessa tunnissa.

Pilvien syntyyn tarvitaan pölyä, jotta kosteus voi tiivistyä pieniksi jäähiukkasiksi. Tämä pöly on usein meteorien palamisesta jääneitä hiukkasia yläilmakehässä.

Yöpilvet on Maan päällä nähtävistä pilvistä korkeimmalla, noin 80 kilometrin korkeudessa. Niiden harsot lepäävät siis lähes siellä missä avaruuden katsotaan alkavan.

Huikein hetki lienee se, kun elokuussa hohtavien yöpilvien sekaan syntyy revontulia.

Silloin ilmassa on todellakin taikaa!

 

LIETOLAINEN taivaan ilmiöiden asiantuntija ja valokuvaaja Matti Helin on erityisen kiinnostunut valaisevista yöpilvistä.

– Ne ovat niin nättejä! Heinäkuussa yötaivas on jo hiukan tummunut ja pohjoisen suunnalla valaisevat yöpilvet hohtavat vaaleina, hieman hopeansinisenä. Se on hieno näky! sanoo Helin.

Valaisevia yöpilviä näkyy eniten heinä-elokuussa. Pilviä voi silloin ihailla melkein joka yö, jos taivas on selkeä. Ne alkavat näkyä pohjoistaivaalla noin tunti auringonlaskun jälkeen.

– Kesäkuukausina maan pinnalla on kuuma. Yläilmakehässä ilma nurinkurisesti jäähtyy sitä mukaa kun se täällä lämpenee. Yläilmakehässä on kosteutta, joka tiivistyy ja muodostaa pilviä pohjois- ja etelänapojen ympärille, selittää Helin.

 

YÖPILVIEN syntyyn liittyy monta kiinnostavaa tekijää. Vesihöyryn tiivistyminen vaatii tiivistymisytimen. Yleinen käsitys on, että tiivistyminen tapahtuu meteoridihiukkasten ympärille.

– Meteorit palavat, kun ne saapuvat ilmakehään. Tästä syntyneet palamishiukkaset keräävät kosteutta ja muodostavat pilvilauttoja, kuvailee Helin.

On arveltu, että rakettilaukaisu kiihdyttäisi yöpilvien syntyä.

– Raketeista jää ilmakehään vesihöyryä.

Myös ilmaston lämpeneminen lisää yöpilviä.

– Yöpilvirengas on lähellä napa-alueita, mutta mitä laajempi rengas on, sitä kauempana pilvet näkyvät. Runsas kymmenen vuotta sitten pilvet näkyivät Pohjois-Euroopassa, nyt Pariisissa ja Las Vegasissa saakka.

Vuonna 2018 julkaistussa American Geophysical Unionin tutkimuksessa osoitettiin, että ilmastonmuutoskaasu metaani nostaa vesihöyryn määrää yläilmakehässä. Vesihöyry tiivistyy ylhäällä jääksi. Metaanin takia yläilmakehässä on nyt kaksi kertaa enemmän jäätä kuin esimerkiksi 1800-luvun loppupuolella.

Se tarkoittaa, että yöpilvet ovat paremmin ja laajemmin näkyvissä kuin 150 vuotta sitten.

 

HARSOMAISET pilvet muodostavat mielikuvituksellisia kuvioita, kun auringon valo osuu niihin horisontin takaa.

Pitkänmalliset yöpilvet ovat vöitä. Laineet muistuttavat aallokkoa. Pilvissä voi olla myös pyörteitä tai niistä muodostuu kalanruoto-tyyppisiä kuvioita.

– Kahdessa kerroksessa eri suuntaan kulkevista laineista syntyy ristiaallokon näköinen kudelma, kuvailee Helin.

Muodot muuttuvat yön edetessä, kun yläilman tuulet liikuttelevat pilvilauttoja suuntaan ja toiseen. Myös paine-eroista syntyy pilviin muotoja.

Vyöt ovat usein paksua pilvimassaa, joka heijastaa voimakkaasti valoa ja herättää varmasti yöllisen liikkujan huomion.

 

YÖPILVIEN ilmestymistä tai niiden muotoja ei voi ennustaa päivän päälle. Vaikka yöpilviä ei tulisikaan näkyviin, kesäyön retki ei mene hukkaan, vakuuttaa Helin.

Hän puhuu yöpilvien kuvaamisesta kokonaisvaltaisena kokemuksena. Kuvausretki heinäkuisessa yössä on elämys kaikilla aisteilla.

 

NASAN julkaisemassa videossa näytetään valaisevien yöpilvien ilmestyminen taivaalle.

Matti Helin toimii asiantuntijana Loimaan Lehden juttusarjassa ajankohtaisista taivaan ilmiöistä.

 

FAKTA

Miksi näemme valaisevia yöpilviä?

  • Valaisevia yöpilviä näkyy Maan pinnalle vain kesäöinä, kun taivas tummenee tarpeeksi.
  • Pilvistä tulee näkyviä, kun Aurinko on 4–16 astetta horisontin alapuolella.
  • Kun Aurinko on alle 4 astetta horisontin alapuolella, taivas on niin vaalea, etteivät yöpilvet näy.
  • Kun Aurinko on yli 16 astetta horisontin alapuolella, se ei enää valaise yöpilvien korkeudelle.
  • Kesäisin yöpilvien esiintymiskorkeus, mesopaussi, jäähtyy ja siellä oleva niukka kosteus tiivistyy.
  • Kesällä Aurinko myös viettää pidemmän ajan sopivalla korkeudella horisontin alapuolella.
  • Valaisevia yöpilviä nähdään 45–85 leveysasteilla, eniten 55 ja 65 asteen välillä.
  • Ensimmäiset havainnot valaisevista yöpilvistä ovat vuodelta 1885, kun indonesialainen tulivuori Krakatoa purkautui.
  • Tulivuori päästi ilmakehään valtavat määrät vesihöyryä.
  • Pilvien näkeminen alkoi yleistyä 1900-luvulla.
  • 1990-luvulla tutkijat alkoivat pohtia ilmastonmuutoksen vaikutuksia yöpilvien näkyvyyteen.
  • Lähteet: Matti Helin ja American Geophysical Union.

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here