”Emme osaa arvostaa toimivaa suomalaista infraa”

0
Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen vieraili päivittämässä Hurrikaani Winner golfin osallistujien ajankohtaiset taloustiedot. Hän muistutti, että nyt esimerkiksi yrityksissä kannattaa suunnata katse jo koronan yli.

Loimaa/Virttaa

– Bruttokansantuotteen ennustetaan laskevan tänä vuonna noin 7 prosenttia. Edellisen kerran se laski saman verran vuonna 1992, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen vertaa.

Laskusta seurasi konkursseja ja massatyöttömyyttä ja monenlaista surkeutta.

Esimerkiksi yksinyrittäjät ja palveluyritykset ovat koronatilanteessakin joutuneet hankalaan tilanteeseen, mutta Vesa Puttosen mielestä suomalaisilla menee tässä kriisissä keskimäärin hyvin.

– Tämä kriisi on taklattu ratkaisevasti paremmin, hän arvioi ja tietää myös miksi.

Nyt valtiolla on parempi taloudellinen tilanne, on varaa.

– Olemme rahaliiton jäsen, 90-luvulla olimme oman onnemme nojassa. Otamme 20 miljardia lisää lainaa, keskuspankit lainoittavat valtioita. 90-luvulla emme olisi saaneet lainaa.

Lisävelka ei tosin ole hänen mukaansa ratkaisu nytkään. Häntä huolettaakin viime aikoina lisääntyneet puheet siitä, että on ”ihan ookoo” velkaantua ja että eihän velkaa tarvitse koskaan maksaa takaisin.

Nyt Suomella on valtionvelkaa noin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja osuus kasvaa.

– Silloin kasvaa myös riski, että joku tulee jonain päivänä sanomaan, että me emme enää rahoita teitä.

Ja se joku voi alkaa sanella ehtoja, joista emme pidä ja emme enää voi päättää taloudestamme itse.

– Ne, jotka hoitavat omat asiansa, ovat vahvoilla.

Oli kyse sitten valtioista tai Loimaan kaltaisista seuduista ja kunnista.

Ylivelkaantuneiden maiden tie on karu. Moni muistaa Kreikan talouskriisin – jotta maa sai rahaa euromailta ja kansainväliseltä valuuttarahastolta, sen tuli tasapainottaa talouttaan rajuilla keinoilla.

Vesa Puttonen tietää itse asiassa vain yhden maan maailmassa, joka hoiti ylisuuret velkansa.

– Se on Suomi.

Koronakriisiin liittyy kaksi hyvin vaikeasti ennustettavissa olevaa asiaa.

– Mitä seurauksia on epidemian toisella aallolla ja toisaalta sen aiheuttamalla talouden toisella aallolla.

Miten nyt sitten selviämme?

– Koronakriisi koskee kaikkia maita yhtä lailla, ja olemme keväästä jo oppineet vähän.

Lisäksi pitää muistaa, että monissa muissa maissa menee paljon huonommin.

– Yhdysvalloissa valtiovarainministeri Steven Mnuchin kehotti kansalaisia kaivamaan piironginlaatikoista kolikoita, kun ne loppuvat kierrosta. Suomessa taas uutisoitiin juuri, että lähimaksu on yleisin tapa maksaa.

– Emme osaa arvostaa sitä, miten hienosti suomalainen infrastruktuuri toimii, oli sitten kyse finanssijärjestelmästä, terveysjärjestelmästä tai vaikkapa liikenteestä. Me olemme parhaimpia ottamaan vastaan tällainen kriisi.

Siksi esimerkiksi yrityksillä on tilaisuus nykäistä kaulaa kilpailijoihinsa verrattuna.

– Ne yritykset, jotka nyt pystyvät katsomaan eteenpäin, selviävät. Ne, jotka nyt pitävät henkilöstöstään huolta ja investoivat, pärjäävät.

Pahinta onkin lamaantuminen.

1990-luvun laman aikainen pääministeri Esko Aho , jonka piti alunperin alustaa taloudesta ja koronasta Hurrikaani Winner golf -tilaisuudessa, juhlikin veljensä 7-kymppisiä Pohjanmaalla, mutta puhui videotervehdyksessään johtamisesta kriiseissä.

– Aina sanotaan, että pitäisi oppia menneisyyden virheistä. Ennemminkin pitäisi oppia menneisyyden onnistumisista.

– Elämme vaarallisia aikoja. Velkaa tarvitaan, mutta sillä voidaan ostaa vain aikaa. Nyt pitäisi tehdä ratkaisuja, joiden avulla päästään siirtymään uuteen normaaliin.

Kriisi on aina mahdollisuus, hän muistuttaa ja luettelee nyt jo nähtävissä olevia muutoksia: verkkokauppa vahvistuu, etätyö lisääntyy, halu elää maaseudulla kasvaa ja matkailun painopiste on siirtymässä kotimaahan ehkä pysyvämminkin.

– Koronan aikaansaamat trendit ovat jo luoneet mahdollisuuksia luoda uutta liiketoimintaa.

Hurrikaanin perinteisessä syksyn aloitustapahtumassa pelataan golfia, esitelmöidään ajankohtaisista teemoista ja kerätään varoja joukkueelle.

Puheenjohtaja Harri Syväsalmi kiitti turnauksen osallistujia tuesta koko yhteisölle, jossa joukkueen ja sen organisaation lisäksi mukana on muun muassa kotipelien noin 800 katsojaa ja ottelutapahtumat toteuttava Loimaan Jankon talkootiimi ja juniorilentopalloilijat, joiden toimintaan talkoolaiset keräävät varoja.

– Yhteisöllisyyttä tarvitaan erityisesti aikana, jolloin ei tiedetä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here