LOIMAAN SEUTU Koronan alkaessa ja ikäihmisten sekä muiden riskiryhmien sulkeutuessa koteihinsa räjähtivät ruokakauppojen tarjoamat keräys- ja vientipalvelut ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Muun muassa Loimaan Citymarketissa keräilypuoli on noussut aivan uudelle tasolle, ja työntekijät ovatkin saaneet huhkia hiki hatussa.
– Ennen koronaa meillä oli noin 5–10 asiakasta päivässä, mutta koronan aikana määrä kohosi likemmäs 50:een, Loimaan Citymarketin kauppias Jyrki Koenkytö laskeskelee ja sanoo tilauksia tulleen aina Turkua ja Tarvasjokea myöten.
– Kun muualla alkoi olla kahden viikon jonot, ihmiset tulivat meille.
Koenkydön mukaan vilkkaimpina aikoina olikin tullut kiire kouluttaa uutta henkilökuntaa keräilypuolelle samalla, kun tarvittiin lisää työvälineitä eli keräilykärryjä.
– Opetimme sinä aikana kolme uutta keräilijää, ja lopulta heitä oli yhteensä kahdeksan. Jossain vaiheessa jouduin ostamaan myös lisää kärryjä, hän naurahtaa.
Myyjänä Citymarketissa työskentelevä Sirpa Suopuro kertoo puolestaan, että askelmäärät päivän aikana olivat huimia.
– Jokainen meistä keräilyssä olleista käveli parin kuukauden ajan 15 kilometriä päivässä.
Osansa kasvaneesta palvelutarpeesta sai myös Prisma, jossa alku pääsi suorastaan yllättämään.
– Koronan alkaessa kauppakassipalvelun suosio yllätti meidät, emmekä aina pystyneet keräämään tavaroita heti seuraavalle päivälle, myymäläpäällikkö Tanja Raikaa muistelee ja sanoo tilauksia tulleen joillekin päiville useita kymmeniä.
Loimaan keskustassa toimivan Jaskan Puodin omistaja Jaakko Ahokas sanoo heillä puolestaan vientipalvelun tuoneen pelastuksen korona-ahdinkoon, kun asiakkaat hupenivat kaupasta, ja sen yhteydessä oleva kahvilakin jouduttiin laittamaan kiinni.
– Kuljetuksia saattoi parhaimpina päivinä olla peräti 50, ja kyselyjä tuli Kyröstä saakka, Ahokas toteaa ja kertoo heidän toimittavan ruokakasseja Loimaan alueelle jokaisena arkipäivänä ja Metsämaalle kerran viikossa.
Myös Oripäässä kuljetuspalveluasiakkaiden määrä lisääntyi koronan aikana huomattavasti.
– Meillä oli ennen kriisiä kuljetuspalvelussa asiakkaita kymmenkunta, sitten se tuplaantui mutta on nyt taas tullut siitä alas vanhalle tasolle, kertoo K-market Orippään osastovastaava Katja Holmroos.
Puhelimet alkoivat piristä myös Loimaan kaupungin kotihoidossa viikko koronan alkamisen jälkeen.
– Silloin oli kyllä aika kiirettä, ja puheluita tuli useampia päivässä, muistelee kotihoidon sosionomi Sanna Ylösmäki, kun ihmiset heräsivät kyselemään asiointipalveluiden perään.
Hän kiitteleekin ikäihmisten ja riskiryhmäläisten ottaneen koronarajoitukset tosissaan, sillä turhia kauppareissuja vältettiin.
– Kauppapalveluiden tarve lisääntyi jonkun verran, mutta ei kuitenkaan räjähdysmäisesti, hän kuvailee kevään tilannetta.
Koronarajoitusten poistuttua on kauppakassipalveluiden tarve pikkuhiljaa vähentynyt, vaikka edelleen ollaan korkeammalla tasolla kuin epidemian alkaessa.
– Käyttöaste on jonkun verran laskenut, ja sen ymmärtää hyvin, koska kaupassa käyminen on ihmisille mukavaa tekemistä ja samalla tavataan tuttuja, Ylösmäki toteaa.
Samaa sanoo Koenkytö, joka tietää kaupassa asioinnin olevan monelle tärkeä sosiaalinen tapahtuma.
Sekä Koenkytö että Ylösmäki kuitenkin uskovat palvelun olevan tulevaisuudessa suuremmassa roolissa kuin aiemmin.
– Tästä jää varmasti hyviä käytänteitä, joita tullaan jatkossakin hyödyntämään, Ylösmäki aprikoi.
Myös Prismassa asiakkaat ovat olleet palveluun niin tyytyväisiä, että Tanja Raikaa uskoo sen tarpeeseen tulevaisuudessa.
Vaikka suurin osa vienti- ja keräilypalveluiden käyttäjistä ovat vanhempaa väkeä, myös nuoret aikuiset ja perheelliset löysivät kriisin aikana palvelun piiriin.
– Meillä nuorimmat kauppakassin hakijat ovat noin 25-vuotiaita, ja useat perheet ovat kiittäneet, kun ei tarvitse itse juosta kaupassa pienten lasten kanssa, Koenkytö kertoo saadusta palautteesta.
Jaskan Puodissa on koettu vastaavanlainen tilanne, että vanhemman väen lisäksi perheet ovat alkaneet käyttää palvelua.
K-market Orippäässä asiakkaat ovat puolestaan olleet ikäihmisiä niin ennen kuin jälkeenkin koronan.
– Meidän asiakaskunnasta iso osa on muutenkin vanhempaa väestöä, eivätkä lapsiperheet ole ainakaan vielä löytäneet tätä palvelua, Katja Holmroos toteaa.