Niin opettajat kuin opiskelijatkin toivovat, ettei etäopetukseen enää jouduta

0
Loimaan lukiota käyvät Josefina Koenkytö, Aada Mäkelä, Elviira Lammela ja Jenni Litmanen palasivat hyvillä mielin takaisin lähiopetuksen pariin viiden kuukauden tauon jälkeen.

LOIMAA Poikkeuskevään ja viiden kuukauden tauon jälkeen Novidan ammattiopistossa on kääritty hihat pikavauhtia ja ruvettu hommiin, sillä keväästä jäi paljon rästiin.

– Käytännön opetuksesta jäi uupumaan ainakin kaksi kuukautta, ammattiopiston apulaisrehtori Jouko Tevasaari laskeskelee ja sanoo, että menetettyjä tunteja aletaan nyt kuroa kiinni.

Koska teoriatuntien opettaminen onnistuu etänäkin, syksyksi kaavaillut tunnit opetettiin jo keväällä.

– Kädentaitoja on sen sijaan vaikea videota katsellen oppia.

Jotta menetetyt tunnit saadaan kiinni, aiotaan opiskelijoiden opetusta, ohjausta ja tukea lisätä.

– Meillä on tänä syksynä aloittanut ensimmäistä kertaa erityisopettaja, ja lisäksi teemme kartoitusta, kuinka paljon tarvitsemme lisäkäsiä opetukseen, koulutuspäällikkö Satu Kaurala kertoo ja sanoo, että jatkossa voidaan tarvittaessa pitää esimerkiksi kaksoisopettajan tunteja.

Lukion puolella lukuvuosi käynnistettiin myös normaalia tiivistahtisemmin koronauhan vuoksi.

– Koska emme voi tietää, mitä syksy tuo tullessaan, aloitimme opiskelut jo heti ensimmäisenä päivänä, kertoo rehtori Hannu Lahti.

Koronakevään laajoista vaikutuksista on Lahden mukaan liian aikaista sanoa mitään. Yksittäisten opiskelijoiden kohdalla hän kuitenkin tietää, että joitakin keväällä käytyjä kursseja on jouduttu valitsemaan nyt uudestaan. Lukiossa aiotaankin hakea valtion tukea, jotta saadaan lisäresursseja esimerkiksi tukiopetukseen ja opinto-ohjaukseen.

Erityisopettajana työskentelevä sekä psykologiaa ja terveystietoa opettava Kirsi Toivola sanoo olevansa huolissaan, jos koronan toinen aalto tulee ja etäopetukseen joudutaan jälleen palaamaan.

– Olen huolissani erityisesti muutamasta opiskelijasta, sillä jo keväällä oli nähtävissä, ettei motivaatio tahtonut pysyä yllä. He selkeästi tarvitsevat sen opettajan siihen kannustamaan.

Tänä syksynä rakennusalan opinnot ammattiopistossa aloittanut Leevi Tuominen toivoo myös, ettei etäopetukseen tarvitsisi syksyn aikana siirtyä.

– Aika hankalaa se oli jo keväällä, joten en usko, että se onnistuu sen paremmin nytkään, hän ennustaa ja sanoo selvittäneensä yhdeksännen luokan nipin napin.

Etäopetusta ei toivo myöskään kone- ja tuotantotekniikan opinnot juuri aloittanut Toni Roine.

– Ehkä teoriaopinnot vielä menisivät, hän pohti tilannetta.

Myös lukiossa opiskelevat Elviira Lammela, Aada Mäkelä, Josefina Koenkytö ja Jenni Litmanen toivovat, että lähiopetuksessa voidaan pysyä, vaikka omat hyvät puolensa oli myös etätyöskentelyssä.

– Se oli mukavaa, että sai itse määritellä, mitä tekee ja koska, Litmanen toteaa.

Koenkytö ja Lammela taas pitivät hyvänä asiana omaa rauhaa, mutta sosiaalisen puolen puuttuminen oli heidän mielestään oman jaksamisen kannalta rankkaa.

– Lähiopetuksessa pääsee välitunnilla purkamaan tunteja toisten kanssa, he pohtivat.

Aada Mäkelä on tyytyväinen siihen, että koulu rytmittää tekemistä paremmin.

– Kotona tuli tehtyä koko päivän vähän jotain.

Koronajärjestelyt on kouluissa otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. Lukion puolella opiskelijoille annetaan enemmän vastuuta turvavälien ja käsihygienian noudattamisessa.

– Koska lukiossa ei ole luokkia tai pysyviä ryhmiä, olemme lähteneet siitä, että lukioikäinen osaa kantaa jo itsekin vastuuta tällaisissa asioissa, Lahti sanoo.

Ohjeistuksena kuitenkin on, ettei välitunteja vietetä käytävillä, vaan mennään joko ulos tai suoraan seuraavan tunnin luokkaan. Mahdollisuuksien mukaan myös luokissa pidetään turvavälit.

– Se on kuitenkin välillä mahdotonta, koska ryhmissä saattaa olla joskus 30 opiskelijaa.

Sekä henkilökuntaa että opiskelijoita on Lahden mukaan ohjeistettu jäämään etätöihin erittäin matalalla kynnyksellä, jos vähänkään on viitteitä sairastumisesta.

Ammattiopistossa turvajärjestelyjä on pystytty tekemään helpommin, koska opetusta annetaan ryhmäkohtaisesti.

Korona onkin muuttanut merkittävästi koulun arkea. Esimerkiksi ruokailemaan ei enää sännätä yhtenä laumana, vaan sinne kuljetaan ohjatusti oman ryhmän mukana turvavälejä noudattaen.

– Kädet pestään ennen ja jälkeen ruokailun. Ruokailuajat ovat myöskin vain 15 minuuttia, että keittiöhenkilökunta ehtii puhdistaa ja desinfioida paikat ennen seuraavaa ryhmää, kertoo koulutuspäällikkö Satu Kaurala.

Lisäksi koulussa on tehostettu siivousta.

– Pintoja ja ovenkahvoja pyyhitään paljon useammin. Opiskelijat myös huolehtivat opetuksen jälkeen käyttämiensä laitteiden ja koneiden desinfioimisesta, Kaurala selittää.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here