Kokeellinen hevostutkimus siirtyy Ypäjältä Jokioisille

0
Luonnonvarakeskuksen tutkimushevosia oli eläinlääketieteen opetuksen ajan tutkimuspilttuussa Ypäjän Hevosopistossa. Tutkimuspilttuu mahdollistaa hevosten turvallisemman käsittelyn toimenpiteiden ajan.

YPÄJÄ, JOKIOINEN Luonnonvarakeskuksen hevostutkimuksessa puhaltavat muutosten tuulet, sillä hevostutkimus siirtyy lähitulevaisuudessa uuteen toimintamalliin Jokioisille rakennettavan uuden intensiivitutkimuksen yksikön myötä. Hevoset siirtyvät Jokioisille kokeiden ja tutkimusjaksojen ajaksi.

Tähän saakka Luonnonvarakeskuksen kokeellinen tutkimustoiminta on järjestetty Ypäjän Hevosopistolla. Lisäksi hevosopistolla on hoidettavana Luonnonvarakeskuksen runsaat 20 tutkimushevosta.

Samalla Luonnonvarakeskus vähentää tutkimushevostensa määrää noin kymmeneen. Lisäksi parhaillaan on kilpailutettavana näiden tutkimushevosten hoito, sillä Luonnonvarakeskus ostaa hevosten täysihoidon ostopalveluna.

LUONNONVARAKESKUKSEN johtava tutkija, ypäjäläinen Markku Saastamoinen kertoo, että Jokioisten intensiivitutkimusyksikön rakennusten on tarkoitus valmistua vuonna 2022. Uuden tutkimusyksikön myötä tutkimuksen painopiste siirtyy siihen suuntaan, että tutkimus hoidetaan sitä tarkoitusta varten rakennetussa yksikössä.

Hän ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö hevosten hoitopaikassakin saateta jatkossa tarvittaessa suorittaa joitakin tutkimuksia niiden luonteesta riippuen.

Tutkimushevosten määrän puolittamista perustellaan Luonnonvarakeskuksessa kustannussäästöillä ja sillä, ettei keskus tarvitse nykyistä määrää tutkimushevosia.

– Tutkimusta voi tehdä pienemmälläkin hevosmäärällä, Saastamoinen sanoo.

OSTOPALVELUNA järjestettävän tutkimushevosten hoidon tarjousten jättöaika päättyy keskiviikkona, ja tarjouspyynnön perusteella tutkimushevosten uusi hankintakausi alkaa viimeistään ensi vuoden alusta. Hankintakausi on kaksivuotinen ja siihen sisältyy optiot vuosille 2024 ja 2025 tilaajan niin halutessa.

Ypäjän Hevosopisto osallistuu Luonnonvarakeskuksen tutkimushevosten hoidon kilpailutukseen.

– Ymmärrämme hyvin, että Luonnonvarakeskus julkisena toimijana kilpailuttaa hevosten hoitopalvelunsa määräajoin. Luonnollisesti olemme kiinnostuneita jatkamaan hyvää yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen kanssa, toimitusjohtaja-rehtori Pauliina Mansikkamäki sanoo.

Saastamoinen kertoo, että Luonnonvarakeskuksen tutkimushevoset ovat olleet pitkään hoidossa Ypäjän Hevosopistolla.

– Sopimusta on jatkettu useita kertoja.

Saastamoinen ei paljasta tarkkaa summaa siitä, kuinka isosta hankinnasta tällä hetkellä on kyse hevosopiston hoitaessa Luonnonvarakeskuksen hevosia. Hän arvioi sen kuitenkin merkittäväksi ja pitää hankintaa jatkossakin merkittävänä huolimatta hevosmäärän vähenemisestä – kuka tai mikä taho kilpailutuksen sitten voittaakin.

– Tässä puhutaan hevosten aidosta täysihoidosta sekä monivaiheisesta, EU-tason kilpailutuksesta.

HEVOSTUTKIMUKSEN muutokset perustuvat Saastamoisen mukaan Luonnonvarakeskuksen strategialinjausten tarkistamiseen ja toteutustapojen uudistamiseen.

Hänen mukaansa kyse ei ole valtionrahoituksen pienenemisestä, mutta toisaalta Luonnonvarakeskuskin joutuu varautumaan siihen, että valtion rahoitus ei ainakaan kasva tulevaisuudessa.

Hevosopiston Pauliina Mansikkamäki toivoo, että hevostalous olisi merkittävä osa Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen strategiaa myös tulevina vuosina.

 

Tutkimushevosia käytetään tulevien eläinlääkäreiden opetuksessa

YPÄJÄ Hevostutkimus on kokeellista tutkimusta, joka keskittyy muun muassa eläimen ravitsemukseen, fysiologiaan sekä hyvinvointiin ja terveyteen.

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Markku Saastamoinen kertoo, että hevostutkimus pyrkii vastaamaan myös teollisuuden tarpeisiin. Luonnonvarakeskus tekee tilaustutkimuksia esimerkiksi rehuteollisuudelle tai lääketutkimuksen tarpeisiin.

Luonnonvarakeskuksen tutkimushevosia käytetään opetustarkoituksiinkin, sillä Helsingin yliopiston eläinlääketieteen opiskelijoita käy säännöllisesti syksyin ja keväisin Ypäjän Hevosopistossa, jossa hevoset ovat tällä hetkellä hoidossa.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteen kliininen opettaja Maria Kareskoski pitää hevosopistoa yliopiston kannalta hyvänä paikkana ja toivoisi, että hevoset olisivat siellä jatkossakin.

Kareskoski perustelee, että hevosopiston tallien alta löytyy Luonnonvarakeskuksen hevosten ohella muitakin hevosia, joita voidaan hyödyntää opiskelussa.

– Toki me mukaudumme tilanteeseen, jos se muuttuu.