Mestari veti viilut vanhalla rutiinilla ilman treeniä

0
Ilmajokelainen yhdistelmäsikalan isäntä Jarmo Itälehto on kokenut konkari SM-kynnöissä, sillä niitä on tullut kierrettyä aina 90-luvulta lähtien. Tänä vuonna hän nappasi jo yhdeksännen kultamitalinsa kisoista.

PUNKALAIDUN SM-kynnöt saatiin kuin saatiinkin koronauhasta huolimatta järjestettyä, vaikka tilanne näytti ensin huolestuttavalta. Aktiivisten kyntäjien ja paikallisten ihmisten ansiosta kisapaikka järjestyi Punkalaitumelta. Saviseutu saikin nyt kunnian toimia otteluareenana jo toista vuotta peräkkäin, sillä viime vuoden mittelöt pidettiin Loimaalla.

Päätuomarin ja kilpailunjohtajan Ismo Näkin mukaan toisen kisapäivän nurmikyntö osoittautui erittäin tasaväkiseksi. Hän kehuikin kyntäjien tasoon tulleen huomattavasti parannusta.

– Tänään on ollut erittäin hyvää kyntöä, eikä oikein heikkoa ole ollut lainkaan, hän ylisti.

Myös isäntä Jaakko Hannulan pellot saivat kiitosta:

– Näin huipputason peltoa ei ole ollut moneen vuoteen. Vanha ja pitkäjuurinen nurmi pitää viilut hyvin kasassa.

Yhdeksättä kertaa Suomenmestaruuden SM-kynnöistä napannut, ilmajokelainen yhdistelmäsikalan isäntä Jarmo Itälehto totesi lauantaina kisapäivän sujuneen kohtuullisen hyvin.

– Sitä tahtoo olla vähän kriittinen oman työnsä kanssa, hän hymähti.

Mestarin valmistautumista kisoihin olivat hidastaneet viivästyneet peltotyöt, ja siitä johtuen harjoittelu olikin jäänyt vähälle.

– Yritin vetää vanhalla rutiinilla, hän tuumasi.

Kannustusjoukoissa ja viidellä vuosikymmenellä itsekin kyntökisoihin osallistunut isä Raimo Itälehto oli puolestaan enemmän kuin tyytyväinen poikansa suoritukseen.

– Lopetusviilu on luotisuora, hän mittaili katseellaan.

Haastavinta kyntökisassa onkin Jarmo Itälehdon mukaan juuri vetää viilut suoriksi.

– Myös palstan leveyden pitäminen on haastavaa, hän analysoi.

Veteraanisarjassa kisannut ja siipeä säätämässä ollut nurmijärveläinen Reijo Elg sanoi myös olevansa tyytyväinen suoritukseensa. Perjantain sänkikyntö olikin mennyt niin nappiin, että sieltä napsahti parhaat pisteet. Elgin kannustusjoukoissa istunut Arto Havulehto kertoi heidän kiertäneen kisoja vuosien varrella aina Viroa myöten.

– Reijolla oli monta vuotta väliä, ettei hän kisannut lainkaan, mutta sitten hän aloitti taas uudelleen eläkkeelle päästyään, Havulehto sanoi ja taustoitti heidän olevan appiukkoja keskenään.

Aikanaan Elg on pärjännyt nuorten sarjassa jopa niin, että kaapissa komeilee SM-tason palkintoja.

Kilpailunjohtaja Ismo Näkki sanoo SM-kyntöjen olevan ennen kaikkea tasotaitokilpailu, jossa pyritään samaan mahdollisimman tasaisia ja suoria viiluja niin sänki- kuin nurmipellolla. Kisoilla pyritään edistämään erityisesti viljelijöiden hyvää kyntöä ja tekniikkaa.

– Se edistää oikeita työtapoja normaalissa käytännön työssä, kun osaa esimerkiksi kääntää auransa paremmin.

Myös energiatalouden kannalta sillä on väliä, millaiseksi kyntöalueen saa muokattua.

– Sen olisi hyvä olla mahdollisimman tasainen, Näkki tietää.

Tämän vuoden kisoihin oli ilmoittautunut 16 osallistujaa, joka on muutama vähemmän kuin viime vuonna.

– Loimaalla oli viime vuonna yli 20, Näkki muistelee.

Monella olisi ollut haluja tulla, mutta myöhästyneet puinnit koituivat joillakin esteeksi. Ikähaarukka oli jälleen monen sukupolven kokoinen, kun nuorin kisaaja oli hädin tuskin mopoiässä ja vanhin jo ylittänyt 90:n rajapyykin. Kyntäjiä oli laajasti ympäri Suomea aina Uuttamaata ja Pohjois-Savoa myöten. Loimaata edusti veteraanisarjassa Heikki Tenkanen.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here