Naapuripihassa vieraili lauma, susikyyti evättiin

0
Esikoululainen Aarne Kittamaa kulkee kaksi kilometriä pysäkille. Kunnan kuljetussäännön mukaan hän on oikeutettu maksuttomaan koulukuljetukseen, sillä koulumatkan pituus ylittää kolme kilometriä. Yhteensä koulumatka päiväkoti Päivänpaisteeseen on 14 kilometriä. Arnevi Kittamaa on poikaansa vastassa.

HUMPPILA Liikenne Rajalan keltainen pikkubussi kurvaa Murron vanhana kauppana tunnetun kiinteistön pihaan. Kolmen tien risteyksessä kyydistä hyppää esikoululainen Aarne Kittamaa, jonka tiistaipäivä päiväkoti Päivänpaisteessa on päättynyt mukavissa merkeissä. Ainakin poika on yhtä hymyä, kun hänen äitinsä Arnevi Kittamaa halaa poikaa ja kysyy, miten päivä meni.

Se, että Arnevi Kittamaa ajaa kahden kilometrin päähän hakemaan esikouluikäisen poikansa koulukyydistä, ei sen sijaan liiemmin hymyilytä perhettä.

Murrontiellä asuva perhe kokee Humppilan kunnan kuljetussäännön rikkovan lakia. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin, jos esiopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi.

Suoraan, ei siis kahden kilometrin päästä.

Kittamaan perheessä koulukuljetukset ovat aiheuttaneet muutoinkin hammastenkiristelyä. Eskarilaisen lisäksi perheeseen kuuluvat viides- ja kuudesluokkalaiset oppilaat. Perussairaalla viidesluokkalaisella on kardiologin lausunto, jonka perusteella hän on oikeutettu maksuttomaan koulukuljetukseen koko peruskoulun ajan.

Esikoululainen ja kuudesluokkalainen pääsevät koulutaksiin omalta pihalta niinä kertoina, kun koulupäivä alkaa samaan aikaan kuin viidesluokkalaisella. Sama pätee, jos koulupäivä päättyy yhtä aikaa. Muutoin lasten pysäkki on Murrontien ja Murronharjuntien risteyksessä.

Kaikki oli hyvin ennen kuin kunnan kuljetussääntö astui syyslukukaudella 2019 voimaan. Silloin perheelle annettiin kolme osoitetta, joista lapset nousevat kyytiin. Viidesluokkalaiselle kotiosoite, kuudesluokkalaiselle Murrontie 21 ja esikoululaiselle Murrontien ja Murronharjuntien risteys. Aiemmin taksi haki koululaiset kotiportilta.

Arnevi Kittamaa ei halua laittaa lapsiaan kävelemään pysäkille, sillä Murron kylän seudulla on maaliskuusta elokuuhun ulottuvalla havaintojaksolla kirjattu 19 susihavaintoa viiden kilometrin säteellä. Luvussa ei ole mukana varhaisjakelijan syyskuussa Kittamaan naapuripihassa tekemää neljän suden laumahavaintoa.

Kittamaa anoi elokuussa riistakeskuksen susitilanneselvitykseen vedoten suurpetoperusteista koulukuljetusta kotitienhaarasta, mutta rehtori Anssi Lepistö ei myöntänyt kuljetusta.

Humppilan kuljetussäännössä ei oteta kantaa suurpetoperusteiseen koulukuljetukseen tai sen järjestämisen kriteereihin.

– Kunnassa ylenkatsotaan susitilannetta. Ensin kielletään, että ei niitä ole Humppilassa. Sitten kielletään niistä olevan haittaa. En minäkään usko, että susi syö lapsen koulumatkalla nälkäänsä, vaan minua huolettaa henkinen puoli. Neljä sutta rupeaa olemaan sellainen asia, mikä pelottaisi itseänikin. Lasta ja hänen reaktiotaan ei voi ohjelmoida.

Kittamaa valitti suurpetokyydin eväämisestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Kuljetussääntöä ja omavastuukilometrejä on puitu rehtori Lepistön lisäksi hänen edeltäjänsä Maria Kemppaisen sekä edellisen kunnanjohtajan Jari Keskitalon kanssa. Koska keskustelut eivät ole tuottaneet toivottua lopputulosta, Kittamaa aikoo kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle.

– Ne, jotka asuvat lähempänä keskustaa ja joilla on lyhyempi matka kouluun, saavat kyydin lähempää kotia. Meille, jotka asumme kauempana taajamasta, on määrätty enemmän omavastuukilometrejä. Kuntalain mukaan kuntalaisia täytyy käsitellä tasapuolisesti.

Kittamaa ei halua luovuttaa, sillä kyse on lapsista ja heidän oikeudestaan turvalliseen koulutiehen. Hän kertoo olleensa täysin ulkona kunnan päätöksenteosta ja laeista ennen koulukuljetukseen liittyviä selkkauksia.

– Emme me ole ainoa perhe, mutta me olemme äänekkäin perhe.

Humppilan sivistyslautakunta päätti 10. huhtikuuta 2019 koulukuljetussäännöstä. Kokousta johti Jarmo Hyytiäinen (kesk.). Hyytiäinen muistelee kuljetussäännön tulleen lautakunnalle valmisteltuna. Valmistelun oli tehnyt tuolloin rehtorin virassa ollut Maria Kemppainen.

Hyytiäisen mukaan kuljetussäännössä pyrittiin sujuvoittamaan koulukyydityksiä ja lyhentämään koulumatkaan uppoavaa aikaa.

– Keskitimme koulukyytejä sen takia, että ne saataisiin sujuvammiksi, eikä lasten tarvitsisi istua autossa ”tuntitolkulla”. Pyrimme siihen, että lapset tulevat pisteisiin, joista isompi porukka hyppää kyytiin. Sitähän se hankaloitti, että lapset joutuvat kulkemaan itse osan matkasta, mutta itse matka muuttuu lyhyemmäksi.

Sivistyslautakunta päätti myöhemmin saman vuoden elokuussa vaarallisista tieosuuksista, joiden perusteella oppilas on oikeutettu maksuttomaan koulukuljetukseen. Vaarallisia tieosuuksia ei ole päivitetty tälle lukuvuodelle.

– Käsitykseni on, että ne käydään läpi seuraavassa kokouksessa, sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja Hyytiäinen toteaa.

Hänen käsityksensä mukaan myös susiasiaa tullaan käsittelemään seuraavassa kokouksessa.

– Tilanne on muuttunut siitä, milloin kuljetussääntö tehtiin. Susijuttua ei ole siellä, mutta jo silloin kokouksessa siitä oli puhe. Asiaan päätettiin palata tarpeen vaatiessa.

Lautakunnan puheenjohtajana toimii Markus Seuranen (sd.).

Kuntaliiton erityisasiantuntijan Mari Sjöströmin mukaan kunnat täsmentävät kuljetussäännöissään perusopetuslain pykälän 32 sisältöä. Lakipykälän mukaan oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi.

– Tähän voidaan tehdä paikallisia täsmennyksiä. Joissain kunnissa esimerkiksi alaluokille voidaan antaa matalampi kilometriraja kuin lain edellyttämä viiden kilometrin raja.

Kuljetussäännössä voidaan määritellä myös vaaralliset tieosuudet tai kertoa, miten suurpetoperusteista koulukuljetusta haetaan. Joissain kunnissa saatetaan edellyttää poliisin lausuntoa, joissain kunnissa riistanhoitoyhdistyksen.

Sjöströmin tiedossa ei ole, että suurpetoperusteisiin kuljetuksiin tulisi valtiotason ohjausta. Tällä hetkellä käytänteet vaihtelevat kunnittain.

– Näitäkin tilanteita käsitellään suhteessa perusopetuslain pykälään 32; muodostuuko tiestä tai tieosuudesta liian vaarallinen.

Pykälässä mainittu esiopetusta saavan oppilaan maksuton kuljetus kotoa suoraan esiopetukseen voi Sjöströmin mukaan sisältää omavastuumatkan, jollei omavastuumatka ole oppilaalle oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen liian vaikea, rasittava tai vaarallinen.

– Laki määrittelee, että raja on viidessä kilometrissä, mutta kunnan pitää omassa arvioinnissaan arvioida esiopetusoppilasta lain edellytyksin.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here