Halla-aho: Lisää valtaa paikallisille päättäjille

0
Kopittelijoita korpeaa perussuomalaisten nimittäminen rasisteiksi. Perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-ahon puolueen kuntavaalikierroksella Loimaalla syksyllä 2020. LL Arkisto

Loimaa

– Jos ajatellaan näitä perinteisiä puheenaiheita, kuten kyläkoulujen ja terveysasemien sulkemisia, niin eihän niitä kukaan ilkeyttään sulje, vaan sen takia että rahat loppuu. Pitää pureutua niihin syihin, joiden takia rahat loppuu, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho linjasi vieraillessaan Loimaalla innostamassa ihmisiä ehdokkaaksi kuntavaaleihin ja äänestämään.

Nimenomaan talous onkin hänen mielestään kuntavaalien yhteinen nimittäjä.

– Mikään puolue ei pysty tekemään kovin yksityiskohtaista valtakunnallista kuntavaaliohjelmaa, koska konkreettiset kysymykset jossakin Utsjoella ovat ihan erilaisia kuin ne ovat Helsingissä.

Kun kunnilla ei ole rahaa tehdä kaikkea sitä, mihin ne on lainsäädännön nojalla velvoitettuja, niin Halla-ahon mukaan pitää pyrkiä kaikin keinoin lisäämään kuntien tuloja.

– Se tehdään nostamalla työllisyysastetta, houkuttelemalla yrityksiä ja investointeja ja toisaalta karsimalla julkisia menoja sieltä, missä ne eivät ole välttämättömiä.

Esimerkiksi hän nostaa suurten kaupunkien ”ideologisen hörhöilyn”, jollaiseksi hän laskee muun muassa ”miljoonien eurojen käyttämisen johonkin sukupuolineutraaleihin liikennemerkkeihin tai jonkun maahanmuuttajien kotouttamisohjelmien tekemisen”.

– Meidän mielestämme tällaiset eivät ole kuntien ydintehtäviä.

Voidaanko tuloja lisätä tai tehtäviä karsia niin paljon, että kunnat pärjäävät?

– Hyvä kysymys. Kunnat saavat rahaa verottamalla itse yrityksiä ja työtä ja toisaalta valtion kanavoimien tulonsiirtojen kautta, mutta kumpaankin rahalähteeseen vaikuttaa se sama asia, eli se onko meillä tuottavaa työtä Suomessa, Halla-aho muistuttaa.

– Jos ei ole, valtio ja kunnat eivät saa verotuloja ja niillä ei ole rahaa toteuttaa velvoitteitaan ja kunnat eivät selviä.

– Me ollaan ajettu sitä, että kunnilla ja maakunnilla olisi enemmän valtaa päättää siitä, mikä palvelutarjonta on ja että alueet voisivat hyödyntää omia vahvuuksiaan ja kompensoida omia heikkouksiaan.

Erot alkavat olla hänen mukaansa niin suuria alueiden välillä, että järjestelmä, jossa kaikkialla on tismalleen sama palvelutarjonta tai -valikoima, samat velvoitteet, mutta hyvin erilaiset tulot, ei voi toimia.

– Se johtaa siihen, että joudutaan panemaan kiinni sellaisia palveluja, jotka ovat ihmisille tärkeitä ja se johtaa taas sitten siihen, että ihmiset keskittyvät ja muuttavat pois syrjäseuduilta, joilla he ehkä periaatteessa kuitenkin haluaisivat asua.

– Ei kukaan perusta perhettä paikkaan, jossa kouluun tai terveyspalveluihin on 50 kilometriä matkaa.

– Meille tietysti puolueena suurin vihollinen kuntavaaleissa on nukkuvien puolue. Tiedetään, että olemme suurin puolue niiden ihmisten joukossa, jotka todennäköisimmin jättävät äänestämättä.

Jussi Halla-aho sanoo, että kaikilla puolueilla keskustaa lukuunottamatta haasteena on saada tarpeeksi ehdokkaita suurten kaupunkien ulkopuolella. Hän muistuttaa, että ehdokkaiden määrä on kuntavaaleissa tärkeä – pitää olla ehdokkaita, joille puolueen kannatus voi kanavoitua.

– Jos ajatellaan edellisten vaalien tuloksia, niin keskusta oli valtakunnallisessa ääniosuudessa vasta kolmas, mutta sillä oli suunnilleen yhtä paljon valtuutettuja kuin kahdella seuraavalla yhteensä.

Kuntavaalit tulevat Jussi Halla-ahon mukaan olemaan aivan poikkeukselliset. Ja myös likaiset, koska keskustalle vaalit ovat poliittisesti elämän ja kuoleman kysymys.

– Kyseessä on meidän näkökulmastamme murros haja-asutusalueiden Suomessa, ennen kaikkea niillä alueilla, joissa on vallinnut ikiaikainen yksipuoluejärjestelmä ja myös tämän kilpailevan kerhon ihmiset tietävät sen.

Loimaaseen Jussi Halla-aho ehti tutustua vain Prisman parkkipaikan verran, mutta sanoo että hänet on yllättänyt se, miten ihmisten puheenaiheet ovat hyvin pitkälle samoja riippumatta siitä, ollaanko kaupungissa vai maaseudulla, etelässä vai pohjoisessa.

– Omien rahojen riittävyys, yleinen oikeudenmukaisuus, se että minkä takia minä teen työtä ja maksan veroja ja joku muu siipeilee minun rahoillani.

Lauri Mäkelä oli tullut varta vasten kuulemaan Jussi Halla-ahoa.

– Hän on ihan huippu. Puhuu ymmärrettävästi ja ei käännä takkia.

Perussuomalaisten puheenjohtajan puheet ovat kuulemma ihan täydellisiä, mitään ei tarvitse ottaa pois ja mitään ei tarvitse lisätä. Kännykässä miehellä on nyt ikuistettuna kuva Loimaa-vierailusta ja mies sanoo, että tapaaminen oli toinen päivän kohokohta. Illalla kun oli vielä luvassa lapsenlapsen 2-vuotissynttärit.

– Ehdokkaaksi olen jo liian vanha, hän sanoi, mutta arveli, että poika saattaa lähteä.

Oripääläinen Kalle Lähde aikoo ehdokkaaksi, koska haluaa, että vastuuton meno loppuu ja perusarvot tulisivat kunniaan.

– Säästämisen kohteita löytyy, hän sanoo, mutta toteaa, että esimerkiksi vanhustenhoito maksaa ja saakin maksaa.

Oripäässä ei ole hänen mukaansa ollut turhuuksiin varaakaan. Itsenäisyyttä hän pitää tärkeänä, sillä kuntaliitoksista ei ole aina seurannut pelkkää hyvää.

– Päätöksenteon pitää olla lähellä.