Sään oikut aiheuttivat katovuoden Loimaalla

0
Kuiva alkukesä ja sen päälle tulleet sateet aiheuttivat Loimaan seudulla jälkiversontaa, eli osa viljasta on vielä vihreää kun osa on jo valmista.

LOIMAAN SEUTU Kuiva kesäkuu ja liian sateinen heinäkuu pilasivat monen loimaalaisen viljelijän sadon. Erityisesti kevätviljat kärsivät sään oikuista, mutta viime vuonna kylvetyt syysrukiit sekä -vehnät pärjäsivät kohtuullisen hyvin.

– En muista viljelijän urani aikana näin huonoa satovuotta kokeneeni koskaan. Minulle satoa tuli tänä vuonna vain kolmannes normaalista. Mutta mitä tässä sään armoilla eläessä voi tehdä? Toivottavasti ensi vuosi on taas parempi, toteaa loimaalainen maanviljelijä ja MTK Loimaan Seudun puheenjohtaja Pekka Ahokas, joka on viljellyt peltoa vuodesta 1990.

Ahokas kertoo kuulleensa muidenkin loimaalaisten viljelijöiden kertoneen enimmäkseen huonosta sadosta.

LOIMAAN seutukunnalla talousasiantuntijana toimiva ProAgrian palvelupäällikkö Simo Saarikallio sanoo keväällä kylvettyjen ohran, kauran ja vehnän sadon olleen 50–70 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Lisäksi härkäpapu- ja hernesadot ylsivät Saarikallion mukaan vain kolmannekseen normisadosta. Rypsi- ja rapsisadot taas ovat olleet hyvin vaihtelevia tänä vuonna.

– Sato on todellakin ollut Loimaalla huono, ikävä kyllä. Koronan aiheuttamien ongelmien lisäksi huono satokausi piinaa Loimaata ja aika lailla koko Varsinais-Suomea. Valtakunnallisesti sato ei ollut yhtä heikko. Esimerkiksi Itä-Suomessa se oli paikoin hyväkin.

Saarikallion mukaan sään voimakkaat vaihtelut kuivuudesta sateisiin aiheuttivat viljelijöiden kiusaksi harvaa kasvustoa, kasvitauteja sekä epätasaista kasvuston kehittymistä eli myöhäistä jälkiversontaa. Lisäksi rikkakasvit pääsivät valtaamaan kasvustoa urakalla säästä johtuen.

– Tässä on ollut mukana kaikki elementit huonolle sadolle. Korkea rikkamäärä vaikeutti puintia, ja lisäksi sadossa oli paljon laatutappiota, mikä tietysti vaikuttaa myös hintaan. Kasvitauteina kiusana on tänä kesänä ollut punahometta ja ruosteita. Noin kymmenen prosenttia viljoista menee polttoon, koska laatu on niin heikko, ettei sato kelpaa rehuksi eikä elintarvikkeeksi, Saarikallio harmittelee.

Syysvehnän ja -rukiin osalta laatu on kuitenkin ollut kohtalaisen hyvä.

– Viime syksynä viljellyt syysviljat pelastivat monta tilaa, mutta ei niistäkään mitään huippusatoa saatu. Tänä vuonna syksy on ollut erikoisen lämmin ja kuiva, joten moni on ehtinyt kylvää nyt syksyllä tulevan vuoden syysviljoja. Tämän vuoden syysviljat pärjäsivät paremmin, koska ne ehtivät kasvattaa syvemmät juuret, jotka edesauttavat selviytymistä muun muassa kuivasta kesästä.

Saarikallio arvelee, että monilla isoilla eläintiloilla niiden omat viljat eivät tule riittämään huonon sadon takia.

– Isoilla tiloilla joudutaan ostamaan naapuritiloilta viljaa tai käyttämään valmisrehua ja vanhoja varastoja. Lisäksi tämän vuoden viljan laatu on sellainen, että rehua valmistaessa joudutaan lisäämään muita valkuaispohjaisia kasveja rehuun, jotta laatu on riittävän korkea.

POSITIIVISIA uutisia on kuitenkin tullut rehunurmen sekä eläinten kuivikkeena käytetyn pahnan suhteen.

– Rehunurmea on tänä vuonna lämpimän syksyn johdosta niitetty ennätyksellisesti kolme hyvää satoa kahden sijaan – eli paremmin kuin normaalisti. Lisäksi kuiva syksy mahdollisti onnistuneen pahnan keruun, Saarikallio sanoo.

Hän muistuttaa, että ilmojen puolesta myös puinnit on saatu tehtyä hyvin, vaikka sato ei päätä huimaa.

– Lisäksi tänä syksynä on päästy tekemään hyvin myös syyskylvöt. On todella harvinaista, että vielä näin myöhään, kuten lokakuun alussa, päästiin kylvöhommiin. Yleensä on satanut niin paljon, että pellot ovat tähän aikaan vuodesta ihan märkiä. Nyt oli onni siinä kohtaa.

PEKKA AHOKAS viljelee kotitilallaan 70 hehtaaria ohraa, vehnää ja rypsiä. Venhäpellon kasvustoista osa oli niin huonoa, ettei Ahokkaan kannattanut puida niitä rikkaruohojen vuoksi. Lisäksi hänen pelloillaan on ilmennyt sään vaihtelujen aiheuttamaa jälkiversontaa.

– Tänä vuonna sää runteli kasvustoa rikkaruohoilla ja harvalla kasvustolla. Kasvinsuojelutoimenpiteistä huolimatta huono ja harva viljakasvusto antaa tilaa rikkakasvien kasvaa ja vallata pellon, Ahokas selvittää ja osoittaa päivänkakkaroiden ja muiden rikkaruohojen valtaamaa vehnäpeltoa, jossa vilja ei selviytynyt rikkakasvien joukossa.

Ahokas kertoo, että viljapellot olivat tänä vuonna selvästi tavallista harvempia, joten sato ei senkään vuoksi ollut iso. Hänellä rypsisato onnistui tämän vuoden sadoista parhaiten.

Kuivan syksyn suosiessa Ahokas on kylvänyt osalle pellosta syysvehnää.

– Tosin ei sekään ole ihan varmaa, että syyskylvöt onnistuvat näinä nykyään niin säältään vaihtelevina talvina. Jos talvella on ensin lämmintä, sitten sataa paljon, ja sitten maa jäätyy ja taas sulaa ja jäätyy, niin sellaiset vaihtelut eivät tee kovin hyvää kasvustolle.

Katovuotta viljelijälle ei korvaa käytännössä enää mikään, koska satovahinkokorvauslaki on jo kumottu. Osa viljelijöistä turvautui lain kumoutumisen jälkeen sadon vakuuttamiseen, mutta Ahokas ei pidä sitä kannattavana.

– Alussa viljelijät ottivat vakuutuksia paljon, mutta käsittääkseni moni on luopunut niistä, koska niiden korvaukset ovat pienet verrattuna siihen, mitä ne maksavat. Loppupeleissä on yrittäjän riski, onnistuuko sato vai ei, Ahokas sanoi.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here