Sallilalta ei ole odotettavissa uusia siirtomaksujen korotuksia vähään aikaan

0

LOIMAAN SEUTU Verkkoyhtiö Sallila Sähkönsiirron viimeisin siirtomaksujen korotus astui voimaan lokakuun alusta. Hinnankorotus on keskimäärin 6,5 prosenttia.

Yhtiön liiketoimintajohtaja Hannu Halminen arvioi, että todennäköisesti yhtiö ei korota toistamiseen siirtomaksuja kuluvalla valvontajaksolla, joka ulottuu vuoden 2023 loppuun saakka.

Energiavirasto seuraa siirtoyhtiöiden hinnoittelua nelivuotisjaksoissa. Halminen kertoo, että vuoden 2019 lopussa, jolloin edellinen valvontajakso päättyi, Sallila Sähkönsiirto oli noin yhdeksän miljoonaa euroa alituotolla eli yhtiö olisi voinut periä siirtomaksuja asiakkailta yhdeksän miljoonaa euroa enemmän. Alituotto ei tarkoita sitä, että yhtiö olisi ollut tappiollinen.

Halmisen mukaan lokakuun alusta voimaan astuneen viimeisimmän korotuksen myötä yhtiö pääsee lähelle nollatuottoa siinä tapauksessa, että sähkönkulutus pysyy vuoden 2019 tasolla. Toisin sanoen yhtiö lähestyy Energiaviraston salliman hinnoittelun rajaa.

Halminen arvioi kuitenkin kulutuksen olevan päinvastoin laskusuunnassa. Kulutuksen laskuun vaikuttavat esimerkiksi koronapandemia, joka iskee taloudelliseen toimeliaisuuteen ja näkyy esimerkiksi paikallisen teollisuuden sähkönkulutuksessa.

VIIME vuosikymmenen aikana Sallila on korottanut siirtohintojaan kaiken kaikkiaan seitsemän kertaa. 2010-luvun viimeinen nosto tehtiin vuonna 2017, jolloin hintoja korotettiin keskimäärin 3,8 prosenttia.

– 1.1.2010–31.12.2019 välisenä aikana 3×25 ampeerin pääsulakkein varustettu 10 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan sähköpaikan eli tavanomaisen omakotitalon siirtomaksun määrä on nyt noin 250 euroa korkeampi verrattuna kymmenen vuoden takaiseen, Halminen havainnollistaa.

Sallilan viimeisin siirtomaksujen korotus piti toteuttaa jo viime keväänä, mutta yhtiö päätti lykätä korotusta koronapandemian takia. Huhtikuun alusta nousivat palvelumaksut, joita oli tarkistettu viimeksi vuonna 2011.

SIIRTOMAKSUT nousivat valtakunnalliseen keskusteluun hiljattain, kun Yle (12.10.) uutisoi selvityksensä pohjalta, että rajusti nousseiden sähkön siirtohintojen taustalla on etupäässä valvovan viranomaisen eli Energiaviraston viisi vuotta sitten tekemä muutos verkkoyhtiöiden valvontamalliin.

Sallila Sähkönsiirron liikevaihto kasvoi noin 3,7 miljoonalla eurolla 2010-luvulla liikevaihdon ollessa 14,4 miljoonaa euroa vuonna 2019.

– Viime valvontajakson aikana vuodesta 2016 vuoteen 2019 liikevaihto kasvoi noin 3,4 prosenttia, Halminen tarkentaa ja sanoo liikevaihdon kasvussa näkyvän myös yleinen hintojen nousu.

– Samaan aikaan lämpimät talvet, muuttotappio maakunnassa ja mikrotuotannon, erityisesti aurinkopaneelien määrän kasvu on pudottanut sähkönsiirron määrää huippuvuosista.

VERKKOYHTIÖIDEN hinnankorotuksia on perusteltu usein myrskyihin varautumisella, mutta Ylen selvityksen mukaan perustelu kattaa vain murto-osan siirtolaskujen noususta.

Halminen kertoo Sallilan investoineen tuntuvasti verkkoonsa, yli 58 miljoonalla eurolla viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Sallila Sähkönsiirto on investoinut vuodesta 2010 alkaen sähköverkkoon vuosittain alimmillaan 4,4 miljoonaa ja enimmillään 7,8 miljoonaa euroa. Yleisesti tästä summasta noin 85 prosenttia kohdistuu säävarman verkon rakentamiseen ja loput 15 prosenttia sähköasemainvestointeihin.

SIIRTOMAKSUT herättävät keskustelua ennen kaikkea siksi, että sähkönsiirrossa on kyse niin sanotusta luonnollisesta monopolista: siirtomaksua ja verkkoyhtiötä asiakkaat eivät pysty kilpailuttamaan samalla tavalla kuin energian hintaa.

Halminen muistuttaa, että kotitalousasiakkaan sähkölaskusta noin kolmasosa on veroa, joka laskutetaan siirtolaskun yhteydessä. Sähkönsiirto muodostaa niin ikään arviolta kolmasosan ja energian myynti loput.

– Sähköverotus on noussut 159 prosenttia kymmenen vuoden aikana, hän toteaa.

Halminen kertoo, että teollisuuden hinnoittelu eroaa kotitalouksista ennen kaikkea siinä, että teollisuudelta perittävä sähkövero on huomattavasti kotitalousasiakkaita pienempi.