Urheilukatsomoissa väljää, sponsorit tasaavat tulomenetyksiä

0
Hurrikaanin Karri Kutinlahti, Samuli Kaislasalo, Santeri Välimaa ja Tapio Toiviainen antoivat riemun näkyä Loimua vastaan pelatussa ottelussa. Kuva: Juuso Riponiemi

LOIMAA Koronaepidemia on haukannut aimo puraisun loimaalaisen urheilun katsojatilastoista. Koripallon ykkösdivisioonaa tällä kaudella pelaava Bisons ja lentopallon Mestaruusliigaa pelaava Hurrikaani ovat kuitenkin tyytyväisiä siihen, että pelejä ylipäätään pystytään pelaamaan. Keväällä koronatilanne löi kaiken toiminnan jäihin.
Runkosarja on kummassakin lajissa hyvässä vauhdissa. Hurrikaani-Loimaa on pelannut tähän mennessä noin kolmasosan kauden otteluista. Bisons on hieman jäljessä kauden alettua muutamaa viikkoa myöhemmin.
Suomen Lentopalloliiton katsojatilaston mukaan Hurrikaanin kotiotteluita on paikan päällä seurannut keskimäärin 316 silmäparia. Vertailun vuoksi esimerkiksi VaLePan kotiotteluita on seurannut keskimäärin 345 ja Raision Loimun 253 katsojaa.
LoKoKo Bisons on Suomen Koripalloliiton mukaan sarjansa yleisömagneetti. Kolmen kotiottelun perusteella laskettu yleisökeskiarvo on ollut 241, kun seuraavaksi listalla tuleva Oulu Basketball on kerännyt keskimäärin 226 katsojaa kotiotteluihin.
Kumpaakin lajia näytetään myös suorana lähetyksenä maksullisesta Ruutu+-palvelussa. Kokonaiskatsojamäärä nousee tämän vuoksi huomattavasti edellä ilmoitettuja lukuja korkeammaksi.
Sekä Hurrikaanissa että Bisonsissa suhtaudutaan katsojalukuihin ristiriitaisesti. Katsojat tekevät tunnelman ja tuovat kassavirtaa, mutta ruuhkassa on riskinsä. Turvallisen ottelukokemuksen takaaminen on nyt tärkeässä roolissa.
– Katsojamäärä on tippunut yli puoleen siitä, mitä meidän olisi mahdollista ottaa. Normaali yleisökeskiarvo on ollut 780, ja nytkin voisimme ottaa sisälle 550–600 henkeä, Hurrikaanin toiminnanjohtaja Anssi Rämö kertoo.
– Peleihin pääsee ja mahtuu hyvin. Voisimme ottaa 400 ihmistä sisään. Ennen ensimmäistä ottelua jännitimme, mutta kaikki on mennyt hyvin. Ihmiset ovat ottaneet uuden normaalin, maskisuositukset ja katsomolohkot, hyvin vastaan, Lokoko Bisonsin joukkueenjohtaja Heikki Perho kiittelee.
Lipunmyynnillä katetaan vain pieni osa koko kauden menoista. Esimerkiksi Hurrikaanin tulovirrasta noin 15 prosenttia rakentuu pääsylippujen varaan.
Kotiotteluiden kahviotulot menevät Jankko Lentopallolle, joka on nyt joutunut sijaiskärsijän asemaan katsojamäärien pudotuksen vuoksi.
Edustusjoukkueiden tuloista noin 80 prosenttia kerätään yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyistä kumppanuussopimuksista.
Bisonsin tapauksessa yritysyhteistyö on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että yleisö on kuluvalla kaudella päässyt maksutta katsomaan kotiotteluita.
– Firmojen mukaan saaminen on ollut ihan uskomattoman hieno juttu. Keksimme jutun jo ennen koronaa, mutta koronan myötä vahvistui, että tämä voisi olla hieno asia yleisön kannalta. Kyllähän tämä talouttakin turvaa, kun emme ole niin riippuvaisia siitä, saammeko lipputuloja kerättyä, Perho myöntää.
Osa yhteistyökumppanuuksista on pidempiaikaisia, mutta pääasiassa sopimukset neuvotellaan joka kaudella uudelleen. Rämö ja Perho kokevat yritysten lähteneen kiitettävästi tukemaan urheilua, vaikka korona loi epävarmuutta myös elinkeinoelämään.
– Kyllä sen huomasi, kuinka tärkeä asia urheilu on Loimaalla. Urheilutapahtumat tuovat sisältöä elämään, oli kyse sitten koripallosta tai lentopallosta, Rämö kertoo.
– Yritykset ovat halunneet luoda seuroille edellytyksiä järjestää toimintaa. Se on konkreettista yhteiskuntavastuuta, Perho luonnehtii.
Pelaajabudjetti ja muut palkkakulut muodostavat suurimman osan kummankin edustusjoukkueen menoista. Hurrikaanissa taloutta lähdettiin jo keväällä sopeuttamaan pelaajabudjettia leikkaamalla. Bisons ei tehnyt vastaavia peliliikkeitä.
– Divaritasolla kulupuoli on pienempi. Jos haluaa kilpailukykyisen joukkueen pitää, pelaajabudjetista on todella vaikea karsia. Hullumaisuuksiin ei ole nyt varaa, niin kuin ei tietenkään muillakaan kausilla ole ollut. Urheilubisnes on aina sellaista kädestä suuhun elämistä.
Rämön ja Perhon puheista on aistittavissa kaikesta huolimatta se, ettei taloudesta ole nyt juuri akuuttia huolta. Kevään järkytyksestä selvittiin ja pelit on saatu pyörimään.
– Tilanne on nyt aika erilainen kuin keväällä. Tiedämme, millä toimilla viruksen leviämistä pystytään rajoittamaan. Mutta olemme me Heikin kanssa puhuneet siitä, että koko ajan on olemassa pelko, että kaikki lyödään taas kiinni, Rämö kertoo.
– Ja pelko on tällä hetkellä aika paljon korkeampi kuin esimerkiksi kaksi viikkoa sitten, Perho lisää.
Uudellamaalla tilanne näyttää melko huonolta ja liikuntatilojen sulkeminen väistämättömältä. Loimaalla sen sijaan harjoitusvuorot ovat jatkuneet normaalisti.
– Epävarmuustekijöitä on hirveästi, eikä aamulla tiedä, mitä iltaan mennessä on tapahtunut. Mutta näillä täytyy nyt mennä, Perho toteaa.
– Tilanteesta huolimatta haluan katsoa valoisasti tulevaisuuteen. Tilanne on pandemian suhteen vakava, mutta toivon kipinä näkyy kaikessa. Ei tässä olla pensseleitä santaan pistämässä, Rämö vakuuttaa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here