Valtuusto väitteli siitä, ketä pitää kiittää talouden kohentumisesta

0
Kokoomuksen Olavi Suominen ja Tiina Perho olivat sitä mieltä, että kaupungilla on tehty myös itse töitä taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

LOIMAAN valtuuston budjetti- ja verokeskustelussa käytiin kissanhännänvetoa siitä, onko Loimaan kaupungin kohentunut taloudellinen tilanne lähinnä valtion koronatukitoimien vai myös kaupungin omien toimenpiteiden ansiota.
Keskustelun alkutahdit löi valtuutettu Maarit Koivisto vasemmistoliiton ryhmäpuheessa, jossa hän totesi maan punavihreän hallituksen rientäneen pelastamaan kuntia ja kasvattaneen valtionosuuksia useilla miljoonilla sekä kuluvalle vuodelle että ensi vuodelle.
– Suomen valtio on ottanut kuntien puolesta vastaan koronapandemiasta aiheutuneen kovimman iskun, jotta kuntien resurssit riittäisivät elintärkeistä peruspalveluista huolehtimiseen.
Kaupungin ennustetaan tekevän tänä vuonna noin 3,5 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen, joka on huomattavasti budjetoitua parempi.
– Vaikka onkin positiivista, että kaupungin kahdeksan miljoonan euron alijäämää pystytään nyt kuromaan kiinni, ei vasemmistoliiton ryhmän mielestä tarkoitus tässäkään tilanteessa pyhitä keinoja ja olisi häpeällistä kehua valtuustoa, hallitusta tai taloustyöryhmää näistä luvuista, jotka on saatu aikaan valtion tuella ja lisäksi hyvällä tuurilla, Koivisto katsoi.
Vasemmistoliiton näkemys sai tukea muun muassa Kari Leppäjoelta (ps.), jonka mielestä kaupungin tämän vuoden kohentunut taloudellinen tilanne on maan hallituksen ansiota.
– Sieltähän ne rahat on tullut eikä mistään muualta. Ei me olla saatu riittävästi säästettyä.

Olavi Ala-Nissilän (kesk.) mielestä puheet, joiden perusteella kaupungissa ei ole itse tehty mitään kohentuneen taloudellisen tilanteen eteen, eivät pidä paikkaansa.
Hänen mukaansa kaupunki on viime vuoteen verrattuna seitsemän miljoonaa euroa paremmassa tilanteessa, jos 3,5 miljoonan euron ylijäämä toteutuu.
– Kyllä tässä on myös omin voimin tehty töitä.
Myös taloustyöryhmän puheenjohtaja Pekka Ahokas (kesk.) korosti, että töitä on tehty palvelukeskuksissa ja valiokunnissa, eikä viime vuonna tehty tappio ja kuluvan vuoden ylijäämä selity pelkästään valtionosuuksilla. Hän huomautti kaupungilla olevan parhaillaankin työn alla useita selvityksiä, jotka ovat tulossa päätettäviksi lähiaikoina.
– En oikein hyväksy sitä, että täällä käytetään näitä termejä, ettei olla itse tehty mitään, että tämä on tullut valtion taholta koko tämä asia. Kyllä työtä on tehty ja tehdään edelleen ja palvelurakenteita ollaan muuttamassa.
Ahokkaan mielestä henkilöstön lomautuksistakin on helppo jälkiviisastella, mutta lomautukset tehtiin siinä tilanteessa, jossa oltiin viime vuonna.
Niin ikään Tiina Perho (kok.) piti ikävänä sitä, että annetaan kuvaa siitä, ettei itse ole tehty mitään. Hänen mielestään asioita on paljon pyöritelty muun muassa kokouksissa ja kiitos kuuluu kaikille: työntekijöille, poliitikoille, virkamiehille ja kaupunkilaisille, joilta on tullut palautetta.

Laura Kilpiö (vihr.) tulkitsi, että tälle vuodelle ennustettu noin kolmen miljoonan euron ylijäämä kertyi toisaalta kaupungin työntekijöiden lomautuksista, toisaalta valtionosuuksien avokätisistä koronakorotuksista.
– Olemme Loimaalla nyt saaneet pään pinnalle, mutta jalat eivät vielä yllä kovaan pohjaan.
Hänen mukaansa kaupungilla riittää katettavaa alijäämää vielä vuosiksi, eikä kaupunki voi odottaa, että jostain lennähtää jälleen pelastusrengas.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teija Ek-Marjamäki (kesk.) muistutti kuluvan vuoden tulokseen sisältyvän epävarmuutta aivan loppumetreille saakka muun muassa verotuloissa, valtionosuuksissa ja erikoissairaanhoidon menoissa, jotka vaikuttavat myös ensi vuoden talouteen.
– Ilman koronaan liittyviä valtionosuuksia emme olisi plussalle päässeet, niinhän tässä on monta kertaa todettu lähes kaikissa puheenvuoroissa.
Anne Onnela (kok.) totesi, että valtionavut ja korotetut verotulo-osuudet ovat tällä hetkellä apuna ja antavat kaupungille ehkä hieman lisäaikaa omien tehostamistoimenpiteiden tekoon, mutta omia toimia tarvitaan yhä tulevanakin vuonna, esimerkiksi terveysasemaverkosta ja talouskurin on oltava tiukkaa.

Valtuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion, joka on noin 1,2 miljoonaa euroa plussalla. Ainoana pienenä viilauksena Mäenpään sillan uusimiseen tarkoitettu 50 000 euron suunnittelumääräraha siirrettiin budjetin investointiosaan.
Talousjohtaja Sari Laine summasi, että talouden tasapainottamistyö on alkutekijöissään ja palveluverkkomuutoksia tarvitaan. Hän listasi talouden sopeuttamisessa olennaisiksi erikoissairaanhoidon vaikuttavuuden parantamisen eli ostopalvelumenojen vähentämisen, terveysasemapalveluverkon tarkastelun, kouluverkkoon liittyvät asiat, kirjastopalveluverkon ja kiinteistöveropohjan tarkistuksen.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here