Koronaa ja vähän muutakin: Loimaan Lehden vuosikatsaus

0
Kaikki hengitystieoireiset potilaat otettiin Loimaan pääterveysasemalla vastaan erillisellä infektiokäytävällä ja jokainen potilas sai tullessaan kasvosuojan, jotta mahdollinen koronavirus ei pääse leviämään edes eristystiloissa.

Loimaan Lehti

TAMMIKUU

Vuosi alkoi yt-uutisilla, eikä niiltä vältytty loppuvuonnakaan. Loimaan kaupunki oli aloittanut neuvottelut jo marraskuussa, lomautuksia oli tulossa.

Juuri valmistuneet tilastot kertoivat, että peurakolareiden määrä oli taas Loimaan poliisin toimialueella kasvanut (2019: 843, +61). Loimaalla määrä sentään väheni (2019: 319, -14).

Sekin tilastoissa näkyi, että Maatalousmuseo Sarka oli juuri edellisenä vuonna tehnyt kävijäennätyksen ja Virttaanharjulla sijaitsevan Kankaanjärven kuivumisen suhteen voitiin ainakin hetkeksi huokaista helpotuksesta: pinta oli noussut parissa vuodessa peräti metrin.

Tiestön kunto – Kopit-palstan kestosuosikki muuten – aiheutti ihan toisenlaista huokailua. Lauroistentien varrella pelättiin jo elinkeinojen vuoksi, kun soratie ei meinannut kestää maatilojen rekkaliikennettä ja kuoppia ei enää voinut väistää.

Korvella koettiin sydämentykytyksiä, kun susi käveli perheen pihaan keskellä päivää. Susista tuli seudulla havaintoja parikin viikossa, ja petoyhdyshenkilö lausui jo lehdessä, että ”ollaan kusessa susien kanssa”.

Loimaalainen Maritza Palmroth valittiin 1500 ääninäytteen joukosta Voice of Finland -laulukisaan.

HELMIKUU

Lehdessä esiteltiin seudun uusia johtavia virkamiehiä sarjatulella. Oripään kunnanjohtaja Timo Tolppanen aloitti vuoden alusta, Ypäjän kunnanjohtaja Tatu Ujula valittiin virkaansa helmikuussa ja helmikuussa jututettiin myös Loimaan uusi sote-johtaja Timo Hokkanen.

Talveton talvi ihmetytti. Se käännettiin eduksi, kun Sarka-museolla järjestettiin Nurtsimurtsikkakisat ja hiihdettiin lumettomalla nurmikolla.

Historiallinen rajapyykki saavutettiin, kun uurnahautausten suosio ylitti perinteiset arkkuhautauksen ensimmäistä kertaa Loimaalla.

MAALISKUU

Iso peurakanta näkyi myös koululaisten lautasella, kun Punkalaitumella kokattiin koulun keittiössä riistaa. Heti seuraavassa lehdessä esiteltiin kasviruokakurssin satoa – kylläkin sattumalta.

Yrityksissä aavisteltiin jo alkukuusta koronan vaikutuksia, mutta 12.3. tulleet Suomen hallituksen matkustusrajoitukset ja seuraavan viikon alun poikkeusolot ravistelivat Loimaan seudun arkea jo todella.

Tapahtumia peruttiin liukuhihnalta ja ruokakaupoissa kävi kuhina. Tavaraa tuli, mutta wc-paperin hamstrauksesta nähtiin muualta niin paljon kuvia, että eräs paikallinen vaateliike mainosti, että heiltä saa yli 50 euron ostoksesta rullan wc-paperia kaupan päälle!

Torstaina 26.3. paljastuivat Loimaalla ensimmäiset covid19-tartunnat. Niistä uutisoitiin heti netissä ja lauantaina paperilehdessä. Kontrasti oli iso, kun samassa lehden numerossa kolme nuorta isäntää saman Luikistontien varrelta Niinijoelta kertoivat tulevaisuudensuunnitelmistaan ja uskostaan maaseudulla pärjäämiseen.

HUHTIKUU

Ihmisiä lomautettiin Suomessa koronan vaikutusten vuoksi tuhansia ja taas tuhansia ja Loimaalla sijaitseva YTK ilmoitti, että korvaushakemusten käsittely on ruuhkautunut pahoin. Työttömyyskassa koulutti ja palkkasi kevään kuluessa yli sata uutta käsittelijää purkamaan sumaa.

Yt-uutisia satoi myös Loimaan seudun kunnista ja yrityksistä. Kaupungilla olivat käynnissä jo alkuvuodesta sovitut säästölomautukset, joiden päälle soviteltiin koronalomautuksia.

Meillä maaseudulla kiinteistöjen hinnat ovat edullisia, mutta Oripäässä taidettiin tehdä ennätys: eurolla sai 7 800 neliötä, kun kunta osti keskustassa sijaitsevan entisen Osuusliikkeen kiinteistön.

Kiinteistöuutiset Oripäästä jatkuivat seuraavassa lehdessä: uusi K-market juhli avajaisiaan. Samoihin tiloihin tuli kirjasto ja kunnanviraston henkilökuntakin muutti sinne sisäilmaongelmien alta.

Lukija toivottavasti huomasi pääsiäisen alla julkaistun uutisen, jonka otsikko siteerasi Loimaan terveydenhuollon johtavaa lääkäriä Sari Koistista. Hän suositteli vahvasti, ettei pyhinä vierailtaisi perheen ikäihmisten luona. Lehdentekijälle uutinen jäi mieleen poikkeuksellisen ulkoasunsa vuoksi – reportaasi- ja henkilöjutuissa käytetään kyllä värikkäitä otsikkoja, mutta ensimmäistä kertaa väritimme otsikon uutissivulta, ja vieläpä kirkuvanpunaiseksi.

Loimaan ensimmäinen ja tähän mennessä ainut koronakuolema sattuu 28.4.

Loimaan kaupunginvaltuuston kokous jätettiin maaliskuussa ensin koronatilanteen takia kokonaan päitämättä ja lopulta siirrettiin kaupungintalolta Puistokadun koulun juhlasaliin väljemmille vesille. Kaupunginvaltuutetut osallistuivat istuntoon sekä salissa että kuka mistäkin.

Traktorin hytistä kevättöistä kokoukseen osallistunut valtuutettu Timo Lahtinen (sit/ps) saattoi tehdä jopa jonkinlaisen kuntademokratiallisen ennätyksen: hän ehti monen tunnin kokouksen aikana kylvää melkoisen määrän peltoa ja samalla pitää monta puheenvuoroa ja äänestääkin vielä.

Valtuusto päätti muun muassa, että vuoden 2021 keväällä alakoulu sulkeutuu lopullisesti Virttaalta ja Kojonkulmalta ja yläaste Alastarolta.

TOUKOKUU

Koululaiset palasivat etäopetuksesta koulunpenkkiin kuun puolivälissä. Normaalina vuonna kukaan ei olisi tunnustanut odottaneensa koulua, mutta koronavuonna sellainenkin ihme nähtiin, että lapset ja nuoret kaipasivat kouluun. Etäopetus sopi joillekin, mutta kavereiden kanssa hengailua kaipasi suurin osa.

Harrastusten pakkotauko oli ollut kaikenikäisille monille kova pala ja ryhmien aloitusta nuoret odottivat vielä enemmän kuin kouluun paluuta.

Pesäpallokentän remontti valmistui ja pyöräilystä oli koronan aikana kasvanut hittilaji. Loimaalle tullaan pyöräilemään Juvan pururadan maastossa sijaitsevalle radalle kauempaakin.

Kaupungintalolta muuttivat loputkin työntekijät väistötiloihin niinsanotun Krottikoulun kiinteistöön, jota kaupunki kylläkin korjaa kutsumaan Ylistaronkatu 36 -nimellä. Kaupungintalon kohtalo oli vieläkin auki. Remonttiin on arvioitu kuluvan 4,8–8 miljoonaa euroa, joista saatettaisiin olla kiinnostuneita myös vaikkapa sivistystoimessa ja sosiaali- ja terveystoimessa.

KESÄKUU

Niin monet tapahtumat peruttiin jo keväällä, ja kesällä niiden lista sen kuin kasvoi. Kesäkuun alussa esimerkiksi Peltoisten kyläyhdistys kertoi, että perinteistä Rompetoria ei järjestetä.

Lähiruoka on jo aiemmin kiinnostanut osaa kuluttajista, mutta koronapandemia kiinnitti yhä useamman huomion kotimaisen ruoantuotannon tarpeellisuuteen – kriisitilanteissa ruokaa ei saa ostettua maailmalta edes rahalla. Kiinnostus näkyi esimerkiksi reko-renkaan tapahtumissa.

Loimaan seudusta on hyvää vauhtia tulossa lemmikkieläinten lempikaupunki, sillä Loimaalla jo pitkään sijainnut ja muun muassa koirille puruluita ja herkkuja valmistava Aristo Oy kertoi rakentavansa isompia tiloja. Dagsmark Oy ja Rovio Pet Foods kertoivat perustavansa Loimaalle tehtaat: Dagsmark Oy osti Mellilän teurastamon ja investoi siellä miljoonia uuteen tuotantolinjaan. Rovio sijoittui sekin Ysitien varteen ja rakensi oman tehdaskiinteistön Niittukulman alueelle.

HEINÄKUU

Pyhäjärven rannassa sijaitsevaa Kalikan leirikeskus ja ranta laitettiin myyntiin ja puolesta ja vastaan otettiin kantaa kesän mittaan myös lehden palstoilla.

Vapaa-ajan mahdollisuuksia seudulla riitti, sillä Alastaron moottoriradan illat avattiin kaikelle kansalle – toki vain moottorittomille menopeleille. Rata olikin niin pyöräilijöiden kuin rullaluistelijoiden ja muun muassa erään aloittelevan rullahiiihtäjän (kröhöm…) siloisena kesäbaanana. Kiitos Tero Tupalalle kaikkien meidän kilometreistä!

Alastaron ja Virttaan suunnalla oli jollakin ruuvit todella löysällä, sillä ruuveja löytyi teiltä ja pientareilta ja erityisesti autojen ja työkoneiden renkaista. Ruuvinsa kadottaneen henkilöllisyys jäi mysteeriksi, mutta ruuvitkin kyllä katosivat esimerkiksi Virttaan varalaskupaikan levähdyspaikalta.

Ypäjällä golfaajat ihmettelivät 11.7. raekuuroa, joka sai maiseman näyttämään lähes jouluiselta – melliläläisen kurkunviljelijän maisema näytti huomattavasti synkemmältä kun sama sääilmiö tuhosi koko kurkkusadon.

Taas kerran uutisoitiin, että Punkalaitumen vastaanottokeskus loppuu. Sitä onkin lopetettu jo aika monta kertaa, mutta nimenomaan tämä kerta on loppujen loppu. Ehkä.

Kalevalankatu remontoitiin jo, ja nyt oli Väinämöisenkadun vuoro. Korjaus alkoi heinäkuussa ja valmista tuli kuukausi myöhässä marraskuun lopulla. Leventyneitä jalkakäytäviä sekä kiitettiin että soimattiin.

ELOKUU

Ilmastonmuutos ja maanviljelyksen ympärillä käytävä hiilikeskustelu vaativat maanviljelykseltä uusia toimintatapoja –  Loimaan koulutilan peltoa on seurattu tarkasti jo 15 vuoden ajan ja viljelymenetelmien lisäksi siellä dokumentoidaan nykyään maanparanne-aineiden vaikutuksia ja lohkojen vesitaloutta ja ravinnekiertoa.

Jälleen tilastopaljastus: kesäkuussa tapahtuu Loimaalla eniten loukkaantumisiin johtavia onnettomuuksia tieliikenteessä.

Perinteinen LopsOpen-turnaus pelattiin jälleen pilke silmäkulmassa, mutta ei oltu vakavia uudessa alastarolaisessa MyllyRokissakaan. Se oli kuin suurempikin festari – kun Ruisrock on kuuluisa ohitse lipuvista ruotsinlaivoista, Loimijoella seilasi rokkiaikaan niin saunalautta kuin muutama muukin alus.

Vanhin edelleen toimiva seudun yritys, Lähi-Tapiola Loimi-Häme juhli 150-vuotisjuhlaansa.

Koronasta huolimatta on ympäri seutua talkoiltu. Metsämaalla kunnostettiin leikkipaikkaa ja Oripäässä urheilukenttä ja Myllykylän Myllylähde.

Lujabetoni toi lisää työpaikkoja Loimaalle panostamalla paalujen tuotantoon, Dragon Mining Oy puolestaan alkoi etsiä Loimaan rajalta Huittisten Vampulasta kultaa. (Moni on Loimaalta jo löytänyt.)

Maailman ensimmäinen ja ainoa Mikko ja MikroMikko -museota puuhattiin Virttaalla.

Kirjailija Pirkko Jaakola täytti 80 vuotta.

Perinteiset Kerttu- ja Perttu-arvonimet jaettiin jälleen Ypäjällä Pertunpäivillä. Kotiseutuyhdistyksen valitsema Perttu oli Heikki Kuivamäki, jonka ansioiksi nimettiin muun muassa vanhan rakennuskannan säilyttäminen. Vuoden Kerttu oli monista hevosalan hankkeista ja osaamisestaan tuttu Päivi Laine, joka menehtyi myöhemmin syksyllä nopeasti edenneeseen sairauteen.

Uutinen kertoi, että lomautettujen määrä puolittui keväästä – heinäkuussa heitä oli Loimaalla 113, kun huhtikuussa määrä oli enimmillään 325. Työttömyysprosentti oli heinäkuussa puolestaan 12,9, kun sen vuotta aiemmin oli 9,3.

Ja taas! Loimaasta tuli Suomen Eurojackpot-pääkaupunki, kun elokuun lopulla kaupunkiin tuli jälleen pelin päävoitto. Tällä kertaa lähes 35 miljoonan päävoitto pelattiin K-Citymarketissa – edellinen osui naapuriin Prismaan 2018.

Keväällä lakkiaiset jäivät välistä, ja niitä juhlittiin nyt kun koronatilanne vähän hellitti.

Humppilan traktorivetorata piti historiansa ensimmäiset kilpailut, katsojia oli 2 400.

SYYSKUU

– Mennään niin kuin ennenkin, tosin nyt ei tarvitse kaikkia hintoja miettiä. Samalla autolla ajattelin ajella, kun tähänkin saakka, totesi 34,9 miljoonaa lottoamalla voittanut mies Veikkauksen tiedotteessa.

Kylillä haastatellut odottelivat Loimaalle jo seuraavaa osumaa!

Kiinteistöjä on Loimaan seudulla tarjolla omaksi yli 200: halvin oli 63-neliöinen parvekkeellinen kerrostaloasunto, 20 000 euroa ja kallein viiden saunan ja yhdeksän makuuhuoneen kokonaisuus, josta pyydettiin 1,15 miljoonaa.

Oripäähän kesällä muuttanut tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko valittiin keskustapuolueen johtoon suoraan ensimmäisellä kierroksella puoluekokouksessa.

Uimahalli Vesihovi juhli 5-kymppisiään – siellä polskii vuosittain noin 65 000 uimaria läheltä ja kauempaakin.

Kalikan myynti laitettiin jäihin: kohteesta tuli kahdessa kuukaudessa ainoastaan yksi tarjous, 204 000 euroa, joka ei kaupungille riittänyt. Sitten aloitettiinkin miettimään Lapidus-hallin myyntiä ja sekä kaupungin että yhdistysten tuottamien työllisyyspalveluille uutta paikkaa.

Niinijoella sijaitsevan Lappijoen varren asukkaat aikovat pelastaa jokensa. Kunnostusta varten on haettu tukea ja talkoisiin ollaan valmiita, jotta isosorsimo ja korte saataisiin hävitettyä ja joessa pääsisi jälleen vaikka uimaan.

Myös Loimijoen pelastamiseen toivottiin mukaan kaikkia seudun asukkaita. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta.

Hirvikosken apteekki kertoi muuttavansa Citymarketiin tavaratalon sisään tehtäviin tiloihin.

Punkalaitumen työväentalo sai valtakunnallisen Hyvän korjauksen palkinnon korjausprojektistaan.

Maritza Palmroth vakuutti suomalaiset jo aiemmilla esiintymisillään Voice of Finland -kilpailussa, ja finaalissakin tämä 16-vuotias lauloi itsensä upeasti kisan kolmanneksi.

LOKAKUU

Drinkkimestaruuksia jo vuosia maailmallakin napsinut Loimaan Seurahuoneen toinen yrittäjä ja ravintolapäällikkö Greta Grönholm kilpaili Master Chef -tv-ohjelmassa ja sai kehuja muun muassa tomaattikuohuviinisorbetistaan.

Loimaan Robotiikkalainaamosta kuultiin New Yorkissa saakka, kun se voitti valtakunnallisen Tuottava idea -kisan. Palkintoihin kuului esimerkiksi onnitteluteksti kuuluisan Times Squaren mainosvalotaululla.

Valtakunnallinen yleisten tilojen maskisuositus alkoi näkyä Loimaan seudunkin katukuvassa.

Luontojutussa esiteltiin merikotka, joka pesi ensimmäistä kertaa varmistetusti Loimaalla.

Loimaan kaupunginhallitus päätti, että kaupungintalo ja myös Hirvikosken entinen kunnantalo laitetaan myyntiin, koska katsottiin, että niiden korjaaminen ei olisi ollut järkevää. Molemmat ovat suojeltuja rakennuksia.

Monessa mukana oleva Karoliina Kirvelä valittiin vuoden maa- ja kotitalousnaiseksi Varsinais-Suomessa.

Loimaalla tehtiin kirjastoselvitystä. Pääkirjasto säilyy, mutta sivukirjastot saattavat tulevaisuudessa olla omatoimikirjastoja.

Jaana ja Jyrki Tapio Loimaalta valittiin Suomen vuoden kalkkunantuottajiksi.

MARRASKUU

Loimaan Lehden 105-vuotisjuhlalehdessä kirjoitettiin niin vauvoista, Maritza Palmrothista, kuntien vetovoimasta kuin huippu-urheilun pelastamisestakin. Lehdessä jututettiin myös vuoden palkitut yrittäjät ja yritykset: Antti Aarnio Loimaalta ja Martin tarha Oripäästä. Koneistamo Vehviläisen Petri Vehviläinen on Varsinais-Suomen vuoden nuori yrittäjä.

Pemamekin henkilöstöpäällikkö ja Loimaan kauppakamariosaston asiamies Niina Nurmi valittiin vuoden rekrytoijaksi valtakunnallisessa rekrygaalassa.

Loimaalle Majanojankulmalle valmistuu Ortodoksisen kulttuurin keskus lahjoitusvaroin pikkuhiljaa – sen kirkko on jo kattokruunua vaille valmis.

Loimaan hammashuollon siirrettävä hoitoyksikkö kiertää kouluilla ja vanhainkodeissa ja hoitaa hammastarkastukset nykypäivän malliin – mobiilisti!

Sarka-museon Kyläkeskiviikkojen sarja päättyi. Kahdeksassa vuodessa käytiin läpi 77 kylää ja pidettiin 68 luentotilaisuutta – kuulijoita oli kaikkiaan 7 000.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin vuoden vapaaehtoinen on MLL Loimaan Raisa Kankaanpää. Metsämaan yhdistyksen leikkipuiston maalausprojekti valittiin piirissä vuoden teoksi.

Humppilan uusi kunnanjohtaja Jyri Sarkkinen kertoi tulohaastattelussaan haluavansa luotsata kunnan positiiviseen kierteeseen.

Loimaan vuoden yrittäjänaiseksi valittiin Loimaan Seurahuoneen toinen yrittäjä Camilla Grönholm-Matikainen.

JOULUKUU

Oripäässä palkittiin jälleen aktiivisia kuntalaisia: Maire Järnströmistä tuli Sora-Sanni ja Kalle Lähteestä Vesi-Vihtori.

Eläinsuojelun vuoden Topelius-palkinnon saivat loimaalainen Joanna Jokinen ja Loimaan eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Hanna Penttinen. He ovat halunneet kiinnittää huomiota kissojen kohteluun ja heidän perustamansa sivuston avulla on leikattu jo yli 300 kissaa.

Seudulla metsästetään satoja ja taas satoja peuroja vuodessa, mutta joulun alla saaliiksi päätyi lähes 150-kiloinen villisika. Niitä metsästetään villisikojen levittämän afrikkalaisen sikaruton vuoksi, joka halutaan pitää kaikin mahdollisin keinoin poissa sikaloista.

Koronan ensikuukausien tapahtumat päivittäin maaliskuusta marraskuuhun löytyvät Loimaan Lehden 105-vuotisjuhlalehdestä (5.11.).