Lapiduksen korjaustarvetta kartoitetaan kuntoarviolla

0
Lapidus-halli toimii muun muassa kuntouttavan työtoiminnan tukikohtana. Sami Kujala ja Santeri Helminen suunnittelivat torstaiaamuna tukipuita ramppia varten. Kaupunki tilaa kuntouttavalta työtoiminnalta työtehtäviä laidasta laitaan. Esimerkiksi Kujala ja Helminen jatkoivat torstaina vielä musiikkiopistoon, jossa oli vuorossa seinien maalausta.

LOIMAA Viimeistä lehteä Lapidus-hallin tulevaisuutta koskevassa luvussa ei ole välttämättä lähimainkaan käännetty, vaikka esimerkiksi kaupungin rakennusten ylläpito-ohjelmassa Lapidus on ehditty luokitella myyntiä tai purkua odottavaksi.

Kaupungin työllisyyspalveluiden ja teknisen puolen edustajat kokoontuivat Lapidus-hallin tiimoilta viimeksi viime viikolla, ja tapaamisen pohjalta kaupunki teettää rakennuksesta kuntoarvion tämän kevään aikana.

Rakennuttamisinsinööri Harri Laaksosen mukaan kyse on normaalista kiinteistön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaa varten tehtävästä kuntoarviosta, joita teetetään muihinkin kaupungin rakennuksiin.

– Kuntoarvion pohjalta nähdään, mikä on rakennuksen korjaustarve oikeasti.

Kaupungin tekninen johtaja arvioi viime syksynä alustavasti, että Lapidus-hallin lähivuosien saneeraustarve olisi mittava, vähintään 400 000 euroa (LL 26.9.2020).

Laaksosen mukaan kyseiseen arvioon on odotettavissa tarkennusta kuntoarvion myötä. Toisaalta hän muistuttaa, että kuntoarvio on aistinvarainen eikä varsinainen kuntotutkimus, jossa mentäisiin syvemmälle rakenteisiin.

Kaupungin työllisyyspalvelut on osaltaan päivittänyt heidän tarvitsemansa tilan tarpeen ja lisäksi palvelualalla tullaan arvioimaan, miten työllisyyspalveluiden tarve kehittyy lähivuosina.

Teknisen toimen ja työllisyyspalveluiden on tarkoitus kokoontua Lapiduksen tiimoilta jälleen toukokuun lopulla, alkukesästä. Tuolloin on odotettavissa askelmerkkejä etenemisestä.

Lapidus-halli toimii tukikohtana kaupungin omille työllisyyspalveluille sekä kahdelle yhdistykselle, jotka tuottavat kaupungille työllisyyspalveluita ostopalveluna. Lisäksi rakennuksessa toimii muun muassa yksityisiä yrityksiä.

Kaupungin omistaman Lapiduksen alasajoa on perusteltu matkan varrella muun muassa kiinteistön huonolla kunnolla ja ylläpitokustannuksilla. Työllisyyspalveluille on tarjottu korvaavia tiloja niin sanotusta entisestä Krottikoulusta eli Ylistaronkadun toimipisteestä, joka toimii parhaillaan Loimaan kaupungintalona, hallintorakennuksena.

Laaksosen mukaan Lapiduksen suurimmat ongelmat liittyvät siihen, että rakennus on ohittanut teknisen käyttöikänsä, mikä koskee erityisesti rakennuksen ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmää, mutta myös lämmitystä.

– Lisäksi rakennuksen matalassa toimisto-osassa on vanhoja kosteusvaurioita, hän täydentää ja kertoo rakennuksen vesikatteen vuotaneen monia kertoja vuosien saatossa.

Lapiduksen ylläpitokustannuksiksi Laaksonen arvioi vajaat 90 000 euroa vuodessa, mikä on enemmän kuin esimerkiksi Ylistaronkadun kiinteistössä.

Kaupungin työllisyyspalveluiden mukaan heidän käytössään olevat tilat vähenisivät Ylistaronkadulla arviolta neljännekseen nykyisestä: työllisyyspalveluilla on käytössään noin 3 000 neliön tilat Lapiduksella, kun taas Ylistaronkadulla tilat olisivat noin 700 neliötä.

Työllisyyspalvelut on osa elinkeino- ja kaupunkikehityspalvelualaa, ja kehittämisjohtaja Matti Tunkkarin mukaan keskustelussa on unohtunut se, että Ylistaronkadun tiloja alettiin kaavailla työllisyyspalveluille ennen kuin oli päätetty osan kaupungintalon toimintojen sekä sivistyspuolen hallinnon siirtämisestä Ylistaronkadulle. Hallinnon siirtyminen Ylistaronkadulle vähensi tuntuvasti sitä tilaa, mitä työllisyyspalveluilla on saatavilla toiminnoilleen.

Kaupungin työllisyyspäällikkö Kaisa Kantolan mukaan tilakysymyksestä tullaan olennaiseen huoleen siitä, joudutaanko kaupungin ja yhdistysten tuottamia työllistämistoimenpiteitä vähentämään, jos niiden käytössä oleva tila vähenee.

– Työllisyyspalveluiden toiminta ei voi jatkua nykyisessä laajuudessaan Ylistaronkadulla.

Viime vuonna kaupunki maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta yhteensä noin 976 000 euroa. Puhutaan niin sanotuista sakkomaksuista. Loimaalla summa nousi vajaat 19 prosenttia edellisvuodesta.

Kantola on laskenut, että kaupungin ja yhdistysten Lapidus-hallissa järjestämillä työllistämistoimenpiteillä eli kuntouttavalla työtoiminnalla, palkkatukityöllä ja työkokeiluilla pystytään vähentämään tätä sakkomaksua yhteensä noin puolen miljoonan euron verran vuodessa. Toisin sanoen, ääritapauksessa ilman näitä toimenpiteitä kaupunki olisi maksanut työmarkkinatuen kuntaosuutta noin 1,5 miljoonaa euroa viime vuonna.

Jos taas työllisyyspalveluiden toimintoja ripoteltaisiin useampiin kiinteistöihin, Kantolan mukaan toiminta menettäisi nykyistä synergiaetuaan, jota sillä on ollut Lapiduksessa saman katon alla.

Kaupunginvaltuuston hyväksymän kuluvan vuoden talousarvion ja budjettiin sisältyvien mainintojen perusteella Lapidus-hallia oltaisiin ajamassa alas ja poistamassa käytöstä. Talousarvion Lapidus-hallia koskevista kirjauksista ja valtuuston käsittelystä on sittemmin valitettu Turun hallinto-oikeuteen (LL 25.2.).

Huolimatta budjetin kirjauksista ja rakennusten ylläpito-ohjelman luokituksista Tunkkari näkee Lapiduksen kohtalon olevan yhä avoinna, eikä hän koe, että rakennuksen purkamisesta tai myymisestä olisi vielä varsinaisesti päätetty, ainoastaan valmisteltu. Hän uskoo päätöksentekijöidenkin kaipaavan arviota muun muassa Lapiduksen muutostöistä ja vasta siltä pohjalta päättävän, luovutaanko rakennuksesta vai voidaanko sitä lähteä korjaamaan.

Kantolan mielestä olennaista on selvittää se, mikä on kokonaistaloudellisesti järkevää. Hänestä rakennuksen ylläpito- ja korjauslaskelmia pitäisi suhteuttaa myös Lapiduksen työllisyystoiminnoista saatavaan niin taloudelliseen kuin inhimilliseen hyötyyn.

Myös Tunkkari kaipaa kokonaisnäkemystä.

– Meidän intressinä on pitää työllisyyspalvelut iskussa, jotta sakkomaksut saadaan pidettyä mahdollisimman alhaisina.

Harri Laaksonen toteaa teknisen toimen huolehtivan tarvittaessa Lapiduksen kunnosta, jos kaupungin elinvoimapalvelut haluaa pitää rakennuksesta kiinni. Hän muistuttaa, että tähän asti teknisellä puolella on eletty muun muassa sen mukaan, mitä kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ylistaronkadun käyttösuunnitelman ja tilaohjelman osalta.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here