Puolet virkamiesjohdosta vaihtumassa Loimaalla

0

Loimaa
Kaupungin johtoryhmästä on lyhyen ajan sisällä vaihtumassa valtaosa. Loimaan tekninen johtaja Pekka Rouhiainen valittiin Salon Veden toimitusjohtajaksi. Rouhiainen aloitti Loimaalla vuoden 2020 alussa. Loimaan Veden johtaja Ari Kaunisto siirtyy Hämeenlinnaan viiden vuoden Loimaa-pestin jälkeen.
Vuoden 2019 marraskuussa Loimaan sote-johtajaksi valittu Timo Hokkanen on hakenut Valkeakosken sote-johtajaksi. Hän on viiden ensi viikolla haastateltavan hakijan joukossa.
Loimaan henkilöstöjohtaja Mariikka Mertanen on irtisanoutunut. Hänet valittiin Loimaalle vuoden 2018 alussa, ensin sote-uudistuksen takia kahden vuoden määräajaksi.
Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari jää eläkkeelle syksyllä.
Johtoryhmään jäävät kaupunginjohtaja Jari Rantala, sivistysjohtaja Manne Pärkö, johtava ylilääkäri Sari Koistinen ja talousjohtaja Sari Laine.

– Huolestuttavaa. Ongelma on merkittävä, Jari Rantala summaa vaihtuvuutta ja toivoo, että lähtijöiltä saadaan avointa palautetta siitä, mitä voidaan tehdä paremmin.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teija Ek-Marjamäki (kesk.) kertoo käyneensä aiemminkin ”lähtökeskusteluja” eikä tunnista, että olisi yhtä yksittäistä syytä, mitä pitäisi lähteä korjaamaan.
– Esimies- ja palvelualajohtaminen ei ole helppoa varsinkaan kun on niukat resurssit.
Hän kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi johtoryhmätyöskentelyä on jo yritetty parantaa. Kaupunki osti johdon konsultointia ensimmäisen kerran syksyllä 2019 ja uudelleen tänä talvena. Lisäksi on tarjottu esimieskoulutusta sekä tuotu esiin työterveyshuollon palveluita ja myös pidetty enemmän kehityskeskusteluja.
Jari Rantalan mukaan sekä virkamiesjohto että kaupunginhallitus ovat osallistuneet johtamisen parantamiseen tähdänneeseen valmennukseen.
– Viimeksi tiistaina aamulla johtoryhmällä oli työpaja parannettavista asioista.
Hän pohtii myös, että ehkä hakuprosessejakin tulee tarkastella – eikö onnistuta rekrytoimaan oikeita henkilöitä, vai eikö haeta oikeanlaisia henkilöitä. Vai onko vaihtuvuuden syynä talouden tasapainottamistoimet ja niiden kuormittavuus?
Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Esko Lundgren (vas.) arvioi, että viime vuosien lomautuksilla ja sillä, että töitä tehdään pienellä porukalla on ollut syytä tilanteeseen.
Hän suosittelee, että jos esimerkiksi työilmapiirissä on ongelmia, niin niitä selvitettäisiin puhumalla oman porukan kesken.
– Ja jokainen antaisi periksi jossakin asiassa, toinen toisessa ja toinen toisessa.
Jari Rantala näkee vaihtuvuuden taustalla myös kuntakentän yleisen turbulenssin: paljon väkeä eläköityy juuri nyt ja samalla paljon tehtäviä tulee avoimeksi.
Tietyistä osaajista on myös pula: esimerkiksi teknisen alan osaajia on hänen mukaansa vaikea löytää.
Oma osansa on myös sote-uudistuksella – tai oikeammin uudistumattomuudella.
– Sote-maailman keskeneräisyys on aiheuttanut sellaisen vellovan tilan.
Asioissa ei voida edetä, kun ei tiedetä miten uudistuksessa edetään.
johtavien virkamiesten vaihtuvuus nähdään luottamushenkilöjohdossa ”yleisenä trendinä” ja työelämän muutoksesta johtuvana asiana.
– Ei sitouduta samalla tavalla kuin ennen ja kytätään parempaa paikkaa, Esko Lundgren sanoo.
– Muissakin kunnissa, ei pelkästään meillä, työntekijät vaihtuvat tosi usein, Teija Ek-Marjamäki tietää.
Hän ei tunnista sitoutumisongelmia yleisiksi ja arvioi, että moni lähtö johtuu henkilökohtaisista syistä. Halutaan töihin esimerkiksi lähemmäksi omaa asuinpaikkaa tai perhettä – tai halutaan edetä uralla.
– On loogista ja luonnollista, että halutaan edetä, kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Tiina Perho (kok.) sanoo ja toteaa, että kyse voi olla myös sattumasta.
Mielenkiintoisia tehtäviä on saattanut sattumalta tulla avoimeksi juuri nyt muualla.
Jari Rantala kertoo, että moni johtaviin tehtäviin hakenut sanoo jo haastattelussa, että pitää 5–6 vuotta tavoiteltavana aikana yhdessä tehtävässä.

Myös palkkataso on joissakin yhteyksissä mainittu osana ongelmaa. Maksetaanko Loimaalla huonompia palkkoja kuin muualla?
– Ei olla kärjessä, Jari Rantala kommentoi.
Palkkatasoa on vertailtu Tilastokeskuksen luvuin muiden 15 000–20 000 asukkaan kuntien verrokkiryhmiin, ja Rantalan mukaan Loimaalla ollaan keskiarvon alapuolella, jopa alarajalla.
– Tämä koskee koko organisaatiota, ei pelkästään johtotehtäviä, Jari Rantala lisää.
Esko Lundgren toteaa, että palkkoja on myös tarkistettu.
Tiina Perho huomauttaa, että henkilöt ovat kuitenkin tulleet töihin sillä palkalla millä ovat tulleet, ja muistuttaa, että palkat suhteutetaan aina käytettävissä oleviin verovaroihin.
Ovatko johtavien virkamiesten tehtäväkentät ja vastuut liian laajoja – saako se hakeutumaan muualle?
– Eivät ole, Tiina Perho arvioi.

Lue lisää 1.4.2021 lehdestä

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here