Seudun kevätkylvöt pääsivät jo alkuun

0
Lauroisissa Mika Tattinen kylvi keskiviikkona aikaista ohraa ja kevätvehnää. Hän aloitti kylvöt jo viime sunnuntaina, jolloin hän kylvi 12 hehtaaria härkäpapua. Kuva: Lari Kiviranta.

LOIMAAN SEUDUN ensimmäiset kylvökoneet ovat olleet hiljalleen liikkeellä jo viikon päivät.
Esimerkiksi Lauroisissa viljelijä Mika Tattinen kylvi härkäpapua viime sunnuntaina. Seuraavana päivänä vähän matkan päässä Oripään puolella, Myllykylässä viljelijä Lauri Virtanen kylvi niin ikään härkäpapua.
Myös muualla seudulla on päästy paikoin alkuun toukotöissä, ja etenkin puolen viikon maissa koneita näkyi pelloilla jo enemmän.
Tattinen luonnehtii kylvöolosuhteita hyviksi maan muokkautuessa hienojakoiseksi. Hän aloitti äestyksen paria päivää ennen kylvöä, jotta maa ehtii varastoida lämpöä ja kestäisi paremmin sään muuttuessa epävakaisemmaksi.
Myös Virtanen arvioi alkuviikon olosuhteet hyviksi. Pellon pinta oli kuiva, mutta maassa riitti silti kosteutta.

KYLVÖJEN aloitusajankohtaa eli huhtikuun 18. ja 19. päivän tienoota voi pitää melko varhaisena, mutta molemmat viljelijät muistuttavat aloittaneensa toukotyöt suurin piirtein samoihin aikoihin myös viime vuonna.
– Viime vuonna aloin levittää lietettä huhtikuun 21. päivä ja kylvin härkäpavun 22. päivä, Virtanen muistelee.
ProAgria Länsi-Suomen Somerolla toimipaikkaansa pitävä palvelupäällikkö Satu Näykki suhteuttaa Loimaan tilannetta Someroon ja sanoo, ettei Somerolla oltu vielä viikon puoliväliin mennessä päästy muokkaamaan peltoa eikä kylvämään, ainoastaan syysviljoille on levitetty lannoitteita.
– Aiempinakin vuosina, kun olen ajanut Loimaan ohi, tuntuu, että Loimaalla ollaan jokunen päivä, maksimissaan viikko edellä.
Tattinen pyrkii olemaan keväisin ajoissa liikkeellä ja hän uskoo kylvöajankohdan entisestään aikaistuvan ilmaston lämmetessä.
– Jotkut sanovat, että Tattinen tallaa pellot, mutta pelloillani on edelleen isäni vuosina 1968–1970 salaojittamat Raikkosen vanhat salaojaputket, joita minun ei ole tarvinnut korjata, hän naurahtaa viitaten savimaidensa rakenteeseen.
Hänen ideanaan on kylvää kasvit keväällä varhain, jotta myös syksyllä ehtisi kylvää syyskasvit ajoissa. Hän uskoo, että pellon rakenne pysyy osittain tästä syystä hyvässä kunnossa.
– Syksyllä ei sitten tarvitse pruhjata kurassa, hän perustelee ja arvioi, että oma vaikutuksensa maiden hyvälle rakenteelle voi olla myös pelloille levitettävällä broilerin lannalla, jossa on turvetta joukossa.
Näykki arvioi, että toukotöiden aloittamisen painopiste on siirtymässä seudulla yleisemmin huhtikuun puolelle, sillä näin on ollut jo useana vuonna. Hänen mukaansa valtakunnallisesti aikaiset kylvöt ovat tuottaneet parhaan sadon, kun kehitystä on seurattu pitkällä aikavälillä.
– Toki aikaisessa kylvössä on omat riskinsä, ja pellon voi joutua esimerkiksi kylvämään uudestaan.

TATTISEN broileri- ja kasvinviljelytilalla on lähes puolet peltopinta-alasta syyskasveilla, ja hän arvioi syysvehnän, -ohran ja kuminan talvehtineen hyvin viime talvena.
– Itse asiassa syysvehnät ovat talvehtineet hyvin viimeiset kymmenen vuotta, vaikka joukossa on ollut huonojakin talvia, hän sanoo ja arvioi tähän vaikuttaneen sen, että hän kylvää keväisin härkäpavun syysvehnän esikasvina.
– Härkäpapu on jäätävän hyvä esikasvina.
Myös Virtasella on syysvehnää kasvussa, ja hän arvioi sen talvehtineen kohtuullisesti kelpo lumitalven ansiosta.
Pienenä huolena ovat olleet viime päivien yöpakkaset, joiden Tattinen toivoi jäävän lyhytaikaisiksi aamuyön tunteihin, sillä syyskasvien kasvu on jo käynnistynyt.
– Onneksi nyt on tulossa kosteutta, joka suojaa.
Satu Näykki arvioi syysvehnien talvehtineen hyvin, sillä kasvustojen vehreys on jo pistänyt silmään kevään aikana. Hänen mukaansa epätietoisuutta on sen sijaan syysohrasta, joka on uudempi kasvi.
– Sen talvehtimista tässä vielä arvotaan, kuinka käy.

Mika Tattinen luonnehti alkuviikon kylvöolosuhteita hyviksi maan muokkautuessa hienojakoiseksi. Kuva: Lari Kiviranta.

VILJELIJÄT ovat seuranneet viikon mittaan sääennusteita, jotka ovat ennustaneet säätyypin vaihtuvan epävakaiseen ja viileämpään suuntaan.
Tattinen kylvi keskiviikkona ohraa ja kevätvehnää. Hän uskaltautui aikaisen ohraan kylvöön katsottuaan ennusteita, joiden mukaan viileä jakso jäisi lyhykäiseksi.
– Kylvin ohran syysviljamaata varten.
Virtanen arvioi, että epävakaisen sään haitta on lähinnä siinä, jos se katkaisee alkuun päässeet kylvöt. Ennen ennustettuja sateita hän kylvi kevätvehnää keskiviikkona.
– Ihmismieli on sellainen, ettei voi lopettaa ennen kuin on saanut valmiiksi, hän naurahtaa ja sanoo, että kevään viljelysuunnitelmissa on myös ohraa.
Virtanen suhtautuu hivenen varauksella kevään sääennusteisiin sateiden osalta, sillä hänen tuntumansa on, että keväälle ennustetut vesisateet voivat kuivahtaa vallan ennen kuin ne ehtivät maahan saakka tai sitten sateet jäävät ennustettua vähäisemmiksi.
Tattinen suunnitteli saavansa kevätviljat kylvettyä ennen epävakaista jaksoa. Sen jälkeen vuorossa on enää rypsin kylvö, joka on vuorossa noin kuukauden kuluttua.
Näykki huomauttaa, että jos epävakaisesta ja kylmästä kaudesta tulee pitkä, esimerkiksi kolmisen viikkoa, jo kylvetyt siemenet saattavat kärsiä, pahimmillaan tuhoutua. Hänen mukaansa syysviljalannoitustenkin hyöty voi jäädä vaillinaiseksi, jos kylmä ja kostea jakso muodostuu pitkäksi.
– Silloin kasvi pystyy käyttämään vain osan lannoitteesta.