Valtuustopaikkoja vertailtaessa on huomioitava se, että Loimaan kaupunginvaltuuston jäsenmäärä vähenee kuudella valtuutetulla elokuussa alkavalla uudella valtuustokaudella. Kuva: LL arkisto.

LOIMAA Alastarolla sijaitsevan Pajapuiston vuokrakerrostalon purkamisvalmistelut ottivat askeleen eteenpäin, kun Loimaan kaupunki oikeutti vuokra-asuntoyhtiönsä hakemaan ja toteuttamaan sen omien kohteiden purkamisia.

Tässä vaiheessa purkaminen koskee Pajapuistoa edellyttäen, että purkamiseen saadaan myönteinen avustuspäätös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta, Arasta (LL 4.5.). Samalla kaupunki sitoutui omistajana mahdollisten avustuspäätösten edellyttämiin toimenpiteisiin.

Aihe oli esillä kaupunginvaltuustossa, joka käsitteli vuokra-asuntoselvitystä ja linjasi omistajaohjauspoliittista kantaansa.

Valtuutettu Esko Lundgren (vas.) esitti, ettei purkamisia toteutettaisi ennen kuin Alastarolla ja Mellilässä sijaitsevien vuokratalojen vuokria on alennettu merkittävästi ja alennuksen vaikutuksia on seurattu vuoden 2022 loppuun. Vasta sen jälkeen kaupunki voisi sitoutua omistajana mahdollisten avustuspäätösten edellyttämiin toimenpiteisiin, jos purkupäätökset katsotaan edelleen aiheellisiksi.

Lundgren perusteli ehdotustaan muun muassa sillä, että Loimaan vuokra-asunnot oy perii omistamistaan asunnoista samaa vuokraa kiinteistön sijaintipaikasta riippumatta.

– Tämä käytäntö suosii selkeästi keskustaan sijoittuvaa asumista, ja Alastaron ja Mellilän asukkaat tukevat näin parempien palvelujen ja yhteyksien varrella olevia loimaalaisia. Siksi tulee vuokratasot eriyttää ja selkeästi alentaa niitä Alastarolla ja Mellilässä, jolloin se lisäisi kyseisten alueiden asuntojen kysyntää ja antaisi samalla lisää valinnanvaraa vuokralaisille asettua erilaisiin asuinympäristöihin.

Lundgrenin muutosesitys ei mennyt läpi, sillä se hävisi kaupunginhallituksen pohjaehdotukselle äänin 30–13. Lundgrenin esitystä kannattivat vasemmistoliiton valtuutetut sekä Raimo Huhtala (kesk.), Kari Leppäjoki (ps.), Hanna-Mari Piironen (sd.), Simo Rajamäki (ps.), Timo Tamminen (sd.) ja Jarmo Metsänperä (ps.).

Valtuusto hyväksyi päätökseensä valtuutettu Olavi Ala-Nissilän (kesk.) tekemän lisäysehdotuksen, jonka mukaan Loimaan kaupunki kehottaa omistajana Loimaan vuokra-asunto oy:tä selvittämään uuden ja uusien vuokrarivitalojen rakentamisen ja rahoituksen mahdollisuudet ja edellytykset Loimaalla.

Ala-Nissilän mielestä kaupungin viestinä ei pidä olla se, että Loimaa purkaa, vaan rakentaa uutta.

– Vuokra-asuminen on yksi vaihtoehto. Yritysjohtajat sanovat, että rakentakaa uusia rivitaloja. Sillä tavalla he pystyvät kotouttamaan toimihenkilöitä Loimaalle asumaan.

Ala-Nissilä piti Loimaan yhtenä vahvuutena luonnonläheistä asumista, jota hänen mukaansa rivitalotuotanto edustaa. Hän huomautti kaupungin alustavasti varanneen yhden tontin Loimaan keskustasta.

– Itse ajattelisin, että uudelle rivitalolle voisi hyvinkin olla kysyntää Alastarolla, jos sieltä löytyisi hyvä jokirantatontti, miksei Hirvikoskella ja Mellilässäkin.

Valtuusto hyväksyi Ala-Nissilän lisäyksen äänestyksen jälkeen lukemin 25–18. Kaupunginhallituksen pohjaesitystä kannattivat kokoomuksen valtuutetut (lukuun ottamatta Teemu Heilalaa) sekä Tuula Hällfors-Laaksonen (sd.), Timo Lahtinen (ps./sit.), Kari Leppäjoki (ps.), Esko Lundgren (vas.), Hanna-Mari Piironen (sd.), Timo Tamminen (sd.), Hannes Mikkola (vas.) ja Jarmo Metsänperä (ps.).

Loimaan vuokra-asunnot oy:n toimitusjohtaja Hanna Rannanperä perusteli Pajapuiston vuokrakerrostalon purkamista muun muassa sillä, että se rasittaa kohtuuttomasti vuokra-asuntoyhtiön taloutta. Lisäksi Loimaan alueista Alastarolla on tarjolla suurin määrä vuokra-asuntoja asukaslukuun suhteutettuna sekä alueista heikoin käyttöaste. Rannanperän mukaan Alastarolla olisi enemmän kysyntää rivitalo- kuin kerrostaloasumiselle.

Valtuutettu Olavi Suominen (kok.) piti juurisyynä vuokrataloyhtiön kapasiteettivajeeseen sitä, että esimerkiksi Alastaro on menettänyt yli 200 asukasta kymmenen vuoden aikana.

Varavaltuutettu Jarmo Metsänperä nosti yhtenä selvitettävänä vaihtoehtona esille Pajapuiston peruskorjauksen eli mitä saneeraus kustantaa ja kannattaako se. Hän piti Pajapuiston kiinteistöä idyllisenä, viihtyisänä ja yhtenä Loimaan parhaista tonttipaikoista.

Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari huomautti, että Pajapuiston kerrostalo on jo kertaalleen peruskorjattu.

– Tämä kohde on peruskorjattu aivan kuten se viereinen kerrostalo.

Valtuutettu Timo Lahtinen arvioi Pajapuiston alamäen alkaneen vuonna 2015, kun Alastarolle suunniteltiin vastaanottokeskusta maahanmuuttajille.

– Sillä hetkellä olevat asukkaat pelästyivät ja äänestivät jaloillaan. Siitä lähti alamäki, joka ei ole päättynyt.

Lahtisen puolesta vuokra-asuntoyhtiölle voitaisiin antaa lupa hakea sen omistamien kohteiden purkamista tilanteen parantamiseksi, mutta hän ehdotti, että valtuusto tekisi purkupäätöksen vasta sitten, kun vuokra-asuntoyhtiö on saanut purkamisesta aiheutuvat kustannukset selville. Hänen mielestään aiheesta pitäisi keskustella tarkemmin uuden valtuuston kanssa. Lahtisen ehdotus raukesi kannattamattomana.

Varavaltuutettu Hannes Mikkola totesi kustannusarvion mukaan Pajapuiston purkamisen maksavan yhteiskunnalle runsaat 800 000 euroa.

– Sellaisesta summasta todellisuudessa ollaan puhumassa, vaikka Loimaan kaupunki ei kaikkea tietenkään joudu maksamaan, mutta suomalaiset joutuvat joka tapauksessa.