Kojonkulman koulun karnevaalipäivä ilahdutti kaikessa haikeudessaan

0
Iina Järvistä nauratti, kun hän yritti pudottaa kakkosluokkalaisen Kaisa Turtan patjalta. Taistelu päättyi Iinan voittoon.

LOIMAA Kojonkulman koulu kylpi viimeisen päivänsä karnevaalissa. Kakkosluokkalainen Kaisa Turta ja kolmasluokkalainen Iina Järvinen mittelivät keskenään pelisalissa, kunnes siirtyivät ulos aurinkoon.

Heidän mukaansa koululla järjestetty karnevaalipäivä oli ollut todella hauska: oli pelejä, laitteita ja kouluruuan jälkeen luvassa oli karnevaali-teeman mukaisesti kaikenlaisia herkkuja.

– Ihanaa, että alkaa kesäloma! Syksyllä koulu vaihtuu, mutta sitten tulee uusi luokka ja uusia kavereita, niin se voi olla tosi mukavaakin. Tiedän myös, että vanhoja tanssikavereita on samassa koulussa, niin kaikki ei ole uutta, Järvinen pohti nähden muutoksessa myös mahdollisuuden.

Ykkösluokkalainen Onni Rantala totesi, että ensimmäinen vuosi Kojonkulman koululla oli ollut tosi kiva. Koulun sulkeminen hieman harmitti, mutta Rantala ehdotti, että koulun pihalla voisi vierailla sitten vaikka kesäisin.

– Osaan lukeakin jo. Mutta tänään on kirjat laitettu pois, hän huikkasi jatkaen päivää vauhdikkaasti.

Kuudesluokkalainen Jenna Huvila ja viidennen luokan Fanni Riihimäki lähtivät haastamaan toisensa juosten: vyötärölle sidottiin joustava köysi ja merkkinsä jättänyt pelaaja voitti.

– Tänään on kiva päivä, kun ei ole mitään tehtäviä, he hymyilivät.

Huvila ja Riihimäki tuumivat, että siirtyminen uuteen kouluun Hirvikoskelle vaikuttaisi vähintään koulumatkan pituuteen.

– Nyt on päässyt helposti pyörällä, Huvila kertoi.

Oppilaille järjestetty karnevaalipäivä oli vanhempaintoimikunnan tuotos. Vaikka koulun sulkeminen tuntui pahalta, ei sen annettu lannistaa, vaan vanhemmat pyrkivät järjestämään lapsille ikimuistoista tekemistä.

– Jos oppilaat eivät pääse huvipuistoon, pitää huvipuisto tuoda oppilaiden luo. Viimeisen koulupäivän kunniaksi, vanhempaintoimikunnan Elina Riihimäki, Hanna Turta ja Minna Ojala jaksoivat iloita, vaikka haikeus erottui kasvoilta.

Vanhempaintoimikunta korosti olevansa kiitollinen koulun henkilökunnalle aina hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Rehtori Tea Varho-Ketola jatkoi, että tunne oli molemminpuolinen.

– Kun siirryin tänne, tuntui kuin olisin tullut kotiin. Kotien ja koulun välinen yhteistyö on ollut saumatonta ja yhteisöllisyys huikeaa, vuonna 2012 Kojonkulmalle saapunut Varho-Ketola kuvaili.

Lasten kanssa ulkona leikkinyt opettaja, eläköityvä Olli Timonen lisäsi, että viimeinen päivä aiheuttaa väkisinkin hieman kaihoisan tunteen, osittain jopa kummallisen. Vuosia hän jää muistelemaan lämmöllä.

– Viimeisen päivän karnevaali tuli opettajillekin yllätyksenä. Upea lopetus hienossa säässä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here