Taajamilla on enemmistö Loimaalla – naisvaltuutetut miehiä huomattavasti nuorempia

0

Loimaa

Loimaan kaupunkitaajaman sisälle mahtuu 15 kaupunginvaltuutettua ja kaikki valtuustopuolueet lukuunottamatta kokoomuksen kanssa vaaliliitossa olleita kristillisdemokraatteja, jotka saivat valtuustoon yhden edustajan, Hirvikoskella asuvan Seppo Paldaniuksen.

Kaikkiaan valtuutettuja on Loimaan kaupunginvaltuustossa tällä kaudella 37, joten 15 valtuutettua on noin 40 prosenttia valtuustopaikoista. Kun mukaan ottaa entiset kuntien keskustaajamat Hirvikosken ja Alastaron keskustat, taajamavaltuutettujen määrä nousee jo lähes 60 prosenttiin.

Kaupunkikeskustan ohella parhaiten pärjäsi Alastaro, jonka taajamasta pääsi läpi neljä edustajaa ja sen liepeiltä kaksi muuta, eli vasemmistoliiton Esko Lundgren ja kokoomuksen Anne Onnela.

Viime kaudella valtuutettuja oli 43, joista 16 oli kaupungin keskustaajamasta (37 prosenttia). Kun lisäksi Hirvikoskelta ja Alastaron taajamasta oli yhdeksän valtuutettua, viime kaudella oli taajamavaltuutettuja kaikkiaan 58 prosenttia valtuutetuista.

Kokoonsa nähden hyvin edustajia saivat Kojonkulma (3) ja Niinijoki, joka tuplasi valtuutettujen määrän kahteen, kun Meidän Loimaan Pasi Markula ja Esa Aronoja pääsivät läpi, vaikka Paavo Rautavuori (kesk.) jäi ilman paikkaa.

Myös Haara-Onkijoki sai kaksi edustajaa, Sini Peltosen (ps.) ja Teija Ek-Marjamäen (kesk.).

Mellilä sai yhden edustajan, Juha Raitalan (kesk.), mutta esimerkiksi perussuomalaisten Timo Lahtinen kokee olevansa sekä melliläläinen että hirvikoskelainen, koska viljelee tilaa Mellilässä, mutta asuu Ilmarisissa Hirvikosken kupeessa.

Hannu Gustafsson (vas.) oli ehdolla Mellilästä, mutta jäi niukasti ulos valtuustosta. Markku Rämö (kesk.) ei asettunut enää ehdolle.

Ääninkuningas Timo Tamminen (sd.) on kotoisin Virttaalta, mutta Virttaa jäi ilman omaa edustajaa, samoin esimerkiksi Orisuo ja Metsämaa. Virttaalta oli viime kaudella valtuustossa Teemu Heilala (kok.), Orisuolta Jukka Laaksonen (kesk.) ja Metsämaalta Markku Kraama (kd.), joka ei enää asettunut ehdolle.

Valtuutettujen määrän väheneminen vei Hirvikoskella keskustalta kaksi paikkaa ja kokoomukselta ja demareilta yhden paikan. Myös Kauhanoja kärsi, kun perussuomalaisten ja kokoomuksen valtuutetut jäivät ilman paikkaa.

Naisia on Loimaan 37 valtuutetun joukossa 13, mutta heistä vain viisi on kaupungin keskustaajamasta. Molemmat Haaran-Onkijoen valtuutetut ovat naisia, ja Alastarolta ja Kojonkulmalta pääsi valtuustoon molemmista kaksi naista. Seitsemäs naisvaltuutettu, joka ei asu kaupungin keskustassa, on Karsattilassa asuva Päivi Vanha-Perttula (kesk).

Naisvaltaisin valtuustoryhmä on kokoomuksen ja kristillisdemokraattien seitsemän valtuutetun ryhmä, jossa on neljä naista (57 prosenttia). Lähelle pääsevät Vasemmistoliiton ja demareiden ryhmät, joissa sukupuolijako menee puoliksi.

Naiset eroavat miesvaltuutetuista erityisesti ikänsä vuoksi: naisvaltuutettujen keski-ikä on noin 42 vuotta, kun miesten on peräti lähes 58.

Kun vanhimmat naisvaltuutetut ovat 59-vuotias Teija Ek-Marjamäki ja 58-vuotias Päivi Vanha-Perttula, niin heitä vanhempia miehiä on valtuustossa 11. Heistä 6-kymppisiä on seitsemän ja 7-kymppisiä neljä.

Nuorin valtuutettu on keskustan Salla Haavisto, joka on valtuuston ainoa 2000-luvulla syntynyt. Seuraavaksi vanhin on häntä 14 vuotta vanhempi perussuomalaisten Teemu Mäkelä (34), joka onkin ainoa 3-kymppinen miesvaltuutettu.

Nelikymppisissä naisia on kuusi, miehiä viisi. Viisikymppisissä miehiä on seitsemän ja naisia kaksi.

Yrittäjät (10) ja maatalousyrittäjät (7) ovat valtuustossa hyvin edustettuina. Valtuutettujen joukossa on myös 11 henkilöä, joiden työnantaja on joko valtio tai kunta. Sen lisäksi muutama valtuutettu on tehnyt työuransa julkisella puolella.

Koulu- ja opetuspuolen ammattilaisten määrä pieneni reippaasti – kun vielä viime valtuustossa oli kolme rehtoria, luokanopettaja, äidinkielenopettaja ja koulukuraattori, niin nyt valtuustossa on enää opetusneuvos, eläkkeellä oleva rehtori Heikki Vainio (kesk.) ja sairaanhoidon opettaja Riina Heinonen (vas.).

Eläkeläiseksi itsensä ilmoittaa itsensä yhteensä viisi, mutta yli 65-vuotiaita valtuustossa on yhdeksän.

Kartassa ei ole tarkoitus ilmaista valtuutettujen tarkkoja asuinpaikkoja, vaan sijoittaa heidät oikeisiin taajamiin ja kyliin.