Kuiva kesä pienensi hunajasatoa

0
Mehiläispesässä saattaa parhaimmillaan asustaa kymmeniä tuhansia mehiläisiä, ja jokaisella niistä on oma tehtävänsä: osa niistä tuo sadon pesään, osa toimii siivoojina, osa syöttää sikiöitä ja osa taas vartioi pesää.

LOIMAA, YPÄJÄ Kuiva ja kuuma kesä hyydytti hunajantuotannon niin, että sato uhkaa jäädä reilusti alle normimäärän.

– Aivan tarkkaa satomäärää ei vielä tässä vaiheessa tiedetä, mutta kyllä se jää normaalista vuodesta ainakin neljänneksen, ellei peräti kolmanneksen, Hunajayhtymän toimitusjohtaja Aapo Savo toteaa.

Vielä keväällä toiveet olivat korkealla, sillä mehiläiset pääsivät kehittymään hyvin lämpimien ja kosteiden kelien ansiosta. Kun ensimmäiset kasvit alkoivat tuottaa mettä, iso osa mehiläisistä oli Savon mukaan iskukunnossa.

– Alkukesästä mettä kerättiin runsaasti ja hunajaa kertyi todella nopeasti pesiin.

Juhannuksen tietämillä, kun pääsatokausi normaalisti alkaa, elettiin jo helteiden keskellä. Niillä olikin kohtalokkaat seuraukset.

– Kun vettä ei kerta kaikkiaan tullut yhtään, eikä sitä ollut enää maaperässäkään, kukat lakastuivat nopeasti ja hunajantuotanto loppui kuin seinään, Savo päivittelee ja tietää ongelman olleen valtakunnallinen.

LOIMAALLA asustava mutta Ypäjän puolella seitsemättä vuotta mehiläisiään hoitava Minna Jokinen sanoo samaa kuin Savo:

– Veden puute aiheutti sen, ettei kasveihin tullut mettä ja tuotanto loppui siihen.

Jokinen sanoo kuitenkin itse pääsevänsä tänä vuonna sadon suhteen samoihin määriin kuin vuosi sitten. Sen sijaan viimeisen sadon keräämisen osalta ollaan aikaisessa.

– Olen normaalisti kerännyt sen elokuun puolivälin jälkeen, mutta nyt se otettiin heti kuun alkupäivinä. Lentomehiläiset ovat roikkuneet pesällä jo kuukauden verran, koska niillä ei ole mitään tekemistä, hän naurahtaa.

HUNAJANTUOTANNOLLE ideaalein lämpötila on Aapo Savon mukaan reilu parikymmentä astetta. Perinteiset, suomalaiset kesät yhdistettynä valoisiin öihin ovatkin olleet mehiläisille ihanteellisia. Valtakunnallisesti lounainen Suomi on maamme mehiläisrikkainta aluetta, jossa on tarhaukselle hyvät olosuhteet ja pitkät perinteet.

Hunaja on alkanut löytää myös yhä useammin suomalaisten keittiöihin, sillä keskimäärin sitä syödään 700 grammaa vuodessa asukasta kohden.

– Kulutus on tuplaantunut 1980-luvulta, Savo kertoo ja sanoo sen johtuvan muun muassa siitä, että sitä käytetään entistä enemmän ruoanlaitossa.

Hän kehuukin hunajan korostavan ruoan muita makuja, vaikka sen oma maku ei niinkään tule esiin. Leivonnassa se on myös hyvä kuohkeuttaja, koska se sitoo itseensä runsaasti vettä.

– Myös valkoisen sokerin korvaajana se on erinomainen, sillä sama makeus saadaan 40 prosenttia pienemmällä energiamäärällä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here