Seudun puinnit etenivät viime viikolla. Viljelijä Hannu Eskola arvioi viime päivien sateiden tulleen huonoon saumaan etenkin ajatellen niitä viljoja, jotka alkaisivat olla puintivalmiita. Näiden viljojen laatu voi kärsiä sateiden jatkuessa. Kuva: Lari Kiviranta.

LOIMAAN SEUTU Kesän viljasatoa on puitu seudun pelloilta kuukauden päivät, ja satoa voi luonnehtia paikallisestikin vaihtelevaksi.

Lantmännen Agron Loimaan toimipisteen viljanostaja Mika Kivistö summaa syysviljasadon kokonaisuutena pääsääntöisesti hyväksi, vaikka jyväkoko on saattanut jäädä tavoiteltua pienemmäksi. Kesän kuumuus ja vähäsateisuus ovat rokottaneet enemmän kevätviljoja.

– Kevätviljojen hehtolitrapainot ovat voineet jäädä pienemmiksi ja sitä kautta koko sato, hän summaa ja kannustaa viljelijöitä kunnostamaan kevätviljasatoa vielä kuivurissa, jotta viljan kauppakelpoisuus täyttyy.

NIINIJOELLA kasvinviljelytilaa viljelevä Eeli Hollo arvioi jo puimansa syysvehnäsadon hyväksi sekä laadultaan että määrältään. Sen sijaan syysohra oli hyvä vain laadultaan.

– Syysviljat talvehtivat hyvin, eikä niihin vaikuttaneet kesän olosuhteet niin paljon kuin kevätviljoihin.

Hollo arvioi, ettei heidän suunnallaan Niinijoella ollut välttämättä aivan niin kuivaa kesällä kuin paikoin muualla Loimaan seudulla.

– Millejä tuli kohtalaisesti heinäkuun alkupuolella, vaikka ne tulivatkin yksittäisinä kuuroina ja paljon kerralla.

Aikaisin toukokuun alussa kylvetyt kevätohrat, jotka Hollo on tähän mennessä ehtinyt korjata, ovat sadoltaan siedettäviä. Sen sijaan odotukset myöhemmin kylvetyistä ohrista ovat vaihtelevat. Joukkoon mahtuu hyviä ja huonoja kasvustoja.

– Toukokuun sateet kylvöjen päälle liettivät ja tiivistivät maata. Ohra ei itänyt kunnolla, hän miettii ja sanoo kesän helteiden puolestaan vaikuttaneen siten, ettei ohra versonut kunnolla.

Hollo aikoo kylvää syyskasveja tänäkin syksynä. Viljelysuunnitelmissa on syysvehnää ja -ohraa. Kuluneella kasvukaudella hänellä oli syyskasveja noin 40 prosenttia kaikista tilalla viljellyistä kasveista, ja tavoite on edelleen sama, ellei hieman jopa yli.

KAUHANOJALLA broileri- ja kasvinviljelytilallinen Anna Mäki-Punto arvioi tilan sadon keskimääräistä huonommaksi niin syys- kuin kevätviljojen puolesta, mikä johtuu ennen kaikkea menneen kesän vähäsateisuudesta ja kuumuudesta. Tilan sato nurmensiemenistä oli hyvä.

– Onneksi meillä on pellot aika hyvässä kasvukunnossa, se pelastaa paljon.

Hänen tuntumansa on, että alkukosteutensa säilyttäneet suorakylvetyt lohkot ovat selviytyneet parhaiten kesän sääolosuhteista.

Kauhanojan lisäksi tilalla on peltoa Ypäjän puolella. Tilan ruis ja syysvehnä on saatu jo korjattua, ja Mäki-Punto arvioi niiden menestyneen kevätviljoja paremmin.

Kevätviljojen korjuu tilalla on yhä kesken. Mäki-Punto arvioi kaurasadon kohtalaiseksi tähän mennessä puiduista kevätviljoista.

KOJONKULMALLA kasvinviljelytilaa viljelevä Hannu Eskola on saanut rukiin laareihin ja aloittanut syysvehnän korjuun. Hän arvioi rukiin keskisadoksi 6 000–7 000 kiloa hehtaarilta.

– Odotukset olivat kovemmat, ja talven jäljiltä näytti hyvältä. Kai helle rokotti, hän pohtii ja arvioi silmämääräisesti rukiin laadultaan hyväksi.

Syysvehnän hän arvioi laadullisesti kohtuullisen hyväksi tähän mennessä puidun sadon osalta. Lähipäivät näyttävät, miten sateet vaikuttavat jäljellä olevaan satoon.

– Pieniä jyviä on aika paljon.

Kevätviljojen korjuuta Eskola ei ole päässyt aloittamaan, eivätkä ne ole vielä ihan valmiitakaan. Sato-odotukset vaihtelevat.

– Sadon määrä ei tule olemaan hyvä. Laadusta en osaa vielä niin sanoa.

Eskolan mukaan satoa on rokottanut ennen kaikkea kesän helle. Hän havainnollistaa, että liian vauhdikkaan kasvun takia kasvi ei ehdi versoa ja sitä kautta jyvälukua ei saa suureksi.

– Aika sadonmuodostukselle jää lyhyeksi, kun kasvi kiirehtii liikaa kasvua.

Osittain kasvit ovat kärsineet kuivuudesta, vaikka Eskola sanookin, ettei tilanne sateiden puolesta ollut Kojonkulmalla välttämättä niin huono kuin muilla lähialueilla.

Lisäksi Eskolalla on ollut kasvussa syysrapsia, kevätrapsia, kuminaa ja tuorehernettä. Hän arvioi syysrapsikasvustojen näyttävän hyviltä. Sen sijaan hän sanoo helteen nujertaneen tilan tuoreherneen.

Tänä syksynä Eskola aikoo kylvää perinteisten syysviljojen ja syysrapsin ohella syysohraa kokeilumielessä.

VILJANOSTAJA Mika Kivistö korostaa, että satotilanne ja -odotukset voivat olla kilometrinkin etäisyydellä erilaiset riippuen siitä, millaiset olosuhteet olivat keväällä kylvettäessä ja toisaalta myöhemmin kesällä.

Hän arvioi aikaisin kylvettyjen kasvustojen olevan pääsääntöisesti hyviä. Hänen mukaansa kesän kuivan kauden aikana joillain alueilla puolestaan kävi onni, jos sadetta saatiin juuri sopivaan saumaan.

Parhaillaan korjattavan sadon hinnasta Kivistö nostaa esille myllyvehnän hinnan nousun.

– Myllyvehnän hinta on yli 200 euroa tonnilta.

Hän summaa ohran hinnan nousseen pikkuisen, kauran hinnassa puolestaan ei ole olennaista muutosta kevään hintatasoon.

Kivistö pitää hinnannousuja myönteisenä kaupankäynnin kannalta, vaikka toisaalta nousevat viljanhinnat vaikuttavat kotieläintilojen kannattavuuteen.

Vaikka kesän kuumuus ja kuivuus rokottivat sato-odotuksia, Kivistö muistuttaa, että asioissa on aina jotain hyvää: jos sää pysyy suotuisana, syysviljoja päästään kylvämään hyvissä ajoin.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here