LOIMAA/HIRVIKOSKI Tänä syksynä Hirvikosken yhtenäiskoulun rehtorina aloittanut Kari Mäki-Mantila on tuttu näky koulun käytävillä jo entuudestaan, sillä kokemusta löytyy sekä vararehtorina että opettajana toimimisesta.
Paikka avautui yllättäen juhannuksen tienoilla, kun Esa Vehviläinen siirtyi Vehmaalle rehtori-koulutoimenjohtajaksi. Mäki-Mantilallehyppy uusiin saappaisiin ei ollut kuitenkaan itsestäänselvyys, vaan asia vaati pienen tuumaustauon. Hommaan tarttumista helpotti Mäki-Mantilan mukaan kuitenkin paljon se, että niin koulu, sen henkilökunta ja osittain oppilaatkin olivat tuttuja.
– Meillä on tosi hyvä henkilöstö ja kaikin puolin hyvä oppilasaines täällä, joten kyllä me varmasti tämä vuosi täällä taaplataan, hän pohtii tulevaa.
AIKAISEMPINA vuosina myös Hirvikosken ja Ulvilan kouluissa rehtorina toiminut Mäki-Mantila sanoo nykyisen pestin poikkeavan siinä mielessä entisistä, ettei siihen kuulu opetusta lainkaan.
– Pienissä yksiköissä rehtoreillakin on tunteja, ja esimerkiksi Ulvilassa opetin muutaman tunnin viikossa, hän pohtii eroa ja sanoo, että nykyään aika kuluu pelkästään hallinnollisissa tehtävissä.
ALAKOULUN puolella aiemmin toimineena yläaste on tuonut Mäki-Mantilalle jonkin verran uutta tullessaan, sillä nyt käsissä ovat esimerkiksi yhdeksännen luokan päättöarvioinnit ja jatko-opintojen ohjaaminen. Uutena on myös yläkoulun oppilaiden lukujärjestyksen tekeminen. Haasteena siinä on Mäki-Mantilan mukaan muun muassa se, että osa opettajista opettaa sekä ala- että yläkoulun puolella tai kahdessa eri oppilaitoksessa.
– Jotta siitä saa järkevän kokonaisuuden myös pedagogisesti, niin siinä on omat haastavuutensa.
Erityisluokanopettajana KariMäki-Mantila näkee Hirvikosken yhtenäiskoulun todella hyvänä paikkana työskennellä ja opiskella.
– Me olemme Loimaan ainoa koulu, joka ottaa vastaan kaikenlaiset oppilaat, hän kehuu.
Mäki-Mantila näkeekin heidän olevan ikään kuin maailma pienoiskoossa, missä oppilaille on normaalia esimerkiksi se, että joku kulkee pyörätuolilla. Opettajille moninaisuus puolestaan tarkoittaa sitä, että opetusta on mietittävä enemmän oppilaslähtöisesti. Erityisen tuen oppilaat kun pyritään integroimaan yleisopetuksen luokkiin, jotta jokainen saa kykyjensä mukaista opetusta.
– Jos joku on vaikkapa erityisen lahjakas kielissä, hän opiskelee silloin normiluokan mukana tätä ainetta, Mäki-Mantila antaa esimerkin.