Osaavasta työvoimasta on pula. Tämä on viime aikoina näkynyt Novidan ammattiopistossa muun muassa siten, että yritykset houkuttelevat työharjoitteluissa olevia töihin illoiksi ja viikonlopuiksi esimerkiksi ravintola-alalla (LL 21.9.).
Osaavan työvoiman saatavuudesta on esimerkiksi seutukaupungeissa oltu huolissaan jo usean vuoden ajan.
Työpaikkoja on, mutta väkeä ei. Se vähenee, kun osa lähtee eläkkeelle ja nuorempia lähtee isompiin kaupunkeihin.
Metalli- ja konepaja-, eli teknologiateollisuudessa ja rakennusalalla on pulaa ja hoitoalan työntekijävajeen suuruutta emme taida oikein vielä edes ymmärtää – kohta suuret ikäluokat tarvitsevat hoitoa, mutta hoitajina ovat pienet ikäluokat.
Vajetta kasvattaa myös uusi hoitajamitoitus.
Työttömiäkin kuitenkin on.
Työ- ja elinkeinopalveluita eli TE-toimiston palveluita, joita ennenvanhaisesti työvoimatoimistoksi kutsuttiin, on myllätty viime vuosina ja jälleen niitä ollaan mylläämässä ( LL 11.9.).
Vastuuta on palloteltu valtiollisten, maakunnallisten ja kunnallisten mallien välillä. Uudessa mallissa on hyvää se, että ratkaisuja pystytään hakemaan paikallisesti. Toivottavasti se tarkoittaa sitä, että töitä löytyy paremmin, kun tunnetaan yritykset ja työttömät sekä koulutusmahdollisuudet ja voidaan sovittaa ne yhteen.
Näyttää nimittäin siltä, että jokaista osaajaa tarvitaan.