Loimaa kartoittaa kumppaneita työllisyyspalveluiden järjestämiseen

0

LOIMAAN SEUTU Maan hallituksen kaavailema uudistus työ- ja elinkeinopalveluiden siirrosta kunnille edellyttää Loimaan kaupungilta kuntarajat ylittävää yhteistyötä.
Yksinään Loimaan kaupunki ei voisi kyseisiä palveluita jatkossa järjestää, sillä työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän linjausten mukaan palvelut siirrettäisiin kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle, jonka työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä.
Loimaan kaupungin vs. kehittämisjohtaja Paavo Laaksonen arvioi 20 000 henkilön työvoimapohjan edellyttävän pyöreästi 50 000 asukkaan väestöpohjaa. Hänen mukaansa yksin Loimaalla työvoimaa on alle 7 000 ja koko Loimaan seutukunnassa yhteensä noin 14 000 henkilöä.
– Tämä ei riitä lähellekään.
Laaksonen huomauttaa, että Varsinais-Suomen kunnista ainoastaan Turun ja Salon kaupungit yltävät yksinään hallituksen kaavailemaan työvoimapohjaan.

Loimaan seudun kuntajohtajat palaveerasivat seudullisen tahtotilan kartoittamisen ja valmisteluyhteistyön edistämisen tiimoilta tällä viikolla.
Seudun edustajat kokoontuvat katsomaan tilannetta uudestaan lokakuussa. Laaksosen mukaan sitä ennen seutukunnan kuntien on tykönään mietittävä, mikä olisi heille sopivin tulevaisuuden yhteistyösuunta Te-palveluiden järjestämisessä.
– Mikään ei ole varmaa ja sanottua tässä, hän toteaa ja huomauttaa, ettei maakunnallista keskustelua aiheen tiimoilta ole toistaiseksi käyty.
Ministerityöryhmän linjausten perusteella yhteistoiminta-alueiden tulisi olla työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivia. Yhteistoiminta-alueen muodostavien kuntien tulisi olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa.
Laaksonen pitää Loimaan seutukunnan ja Varsinais-Suomen Te-toimiston Loimaan toimipaikan aluetta hyvänä pohjana muun muassa luontaisen työssäkäynnin puolesta.
– Meillä on jo olemassa olevaa yhteistyötä alueella.
Loimaa sijaitsee neljän maakunnan rajalla, ja Laaksosen mukaan Loimaalla ollaan avoimia yhteistyösuunnista eikä mitään vaihtoehtoa ole toistaiseksi rajattu pois. Toisaalta hän muistuttaa, että mahdollinen maakuntarajat ylittävä kuntayhteistyö tarkoittaisi samalla sitä, että toimittaisiin myös useamman hyvinvointialueen rajapinnalla.
Kaupungin työllisyyspäällikkö Kaisa Kantola pitää tärkeänä sitä, että työllisyydenhoitoa koskevat palvelut säilyvät Loimaalla lähipalveluna uudistuksen jälkeenkin. Hän ei sulje pois esimerkiksi huolta paikallisen Te-toimiston säilymisestä, jos jokin Loimaata selvästi isompi kuntaorganisaatio vastaa jatkossa kyseisten palveluiden järjestämisestä.
Kantolan mukaan tästäkin syystä Loimaan kaupunki on lähtenyt selvittämään hyvissä ajoin mahdollisia yhteistyökumppaneita, jotta Loimaalla pystyttäisiin määrittelemään työ- ja elinkeinopalveluita jatkossakin.
Laaksosen mielestä Loimaalla on hoidettu työllisyyspalvelut hyvin tähän asti, ja yhteistyö toimii hyvin esimerkiksi kunnan, Te-palvelukeskuksen, soten ja yritysten kesken. Hän pitää kyseistä yhteistyötä myös hallituksen uudistuksen mukaisina tavoitteina.

Tähän saakka Loimaan kaupunki on organisoinut yksin niitä työllisyydenhoitoon liittyviä tehtäviä ja palveluita, jotka kuuluvat kunnille. Kaupunki on tuottanut työllisyyspalveluita sekä omana että ostopalveluna. Lisäksi kaupungin työllisyyspalvelut on tehnyt yhteistyötä valtion Te-palvelujen ja kaupungin sosiaalityön kanssa.
Viime vuonna kaupungin työllisyydenhoitoon liittyvät kokonaiskustannukset olivat yli 1,5 miljoonaa euroa. Tästä kokonaissummasta vajaa miljoona euroa muodostui kaupungin maksamista työmarkkinatuen kuntaosuuksista eli maksuista, joita maksetaan pitkään työttömänä olleista henkilöistä.
Kantolan mukaan uudistuksella olisi merkittävä vaikutus kaupungin talouteen, sillä kunnan työllisyydenhoidon asiakaskunta kasvaisi, kun asiakkaina olisivat lähtökohtaisesti kaikki työttömät työnhakijat eikä pelkästään pitkään työttömänä olleita. Hän sanoo, että tätä varten valtakunnan tasolla ollaan sorvaamassa uutta rahoitusmallia, joka koskee kunnan rahoitusvastuuta työttömyysturvasta.
Te-palveluiden uudistuksen Kantola arvioi hyödyttävän työllisyyspalveluiden asiakkaita, jos työnvälitystä saadaan tehostettua. Hän viittaa kuntien paikallistuntemukseen ja hyvään tuntumaan sekä paikallisesta työvoimasta että työnantajista.
Työllisyyspalveluita koskeva uudistus oli esillä kaupunginhallituksessa tällä viikolla. Hallitus muun muassa hyväksyi kaupungin Te-uudistusta koskevan lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle.

 

Te-palveluiden uudistus

Valtion työ- ja elinkeinopalveluiden on tarkoitus siirtyä kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana.
Uudistuksen tavoitteena on muun muassa vahvistaa työllisyyttä kohdennetuilla ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivilla palveluilla.
Siltä osin kuin Te-toimistojen palvelut eivät siirtyisi kunnille, ne siirtyisivät Ely-keskuksille tai Ely-keskusten sekä Te-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriö.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here