Maatalouden kustannuskriisi vetää maataloustuottajan ilmeen vakavaksi

0
MTK:n kananmunaverkoston alastarolainen puheenjohtaja Juuso Hulmi ajaa kananmunantuottajien asiaa valtakunnallisesti. Kuva: Lari Kiviranta.

LOIMAAN SEUTU Maatalouden talouskriisi on puhuttanut viime päivinä. Taustalla vaikuttavat menneen kasvukauden heikko sato ja tuotantopanosten, kuten rehun ja lannoitteiden, hinnannousu. Nousevat viljanhinnat eivät välttämättä lämmitä edes kasvinviljelytiloilla, jos laareissa on vähän satoa, jota myydä.
MTK-Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki arvioi kesän viljasadon jääneen joillain tiloilla pahimmillaan kolmannekseen tai jopa neljännekseen tavanomaisesta ja luonnehtii maatilojen kannattavuutta paikoin säälittävän huonoksi. Hän kysyy, miten maatiloilla on varaa ostaa esimerkiksi kallistuneita lannoitteita tulevan kesän kasvukaudelle.
Myllymäen mukaan monilla maatiloilla on nyt murhe siitä, miten laskut saadaan maksuun ja lainat hoidettua.
– Mistä rahat tulevat elämiseen?
Hän ei pidä kovinkaan hedelmällisenä sellaista tilannetta, jos esimerkiksi kotieläintila joutuu ottamaan syömävelkaa tuotantonsa pyörittämiseen. Toisaalta vaikkapa 100 000 euron kustannuslisäystä ei ole järin helppo kattaa muillakaan tulonlähteillä.

Alastarolainen maatalousyrittäjä Juuso Hulmi toimii MTK:n kananmunaverkoston puheenjohtajana ja hän on keskustellut kauppaketjujen edustajien kanssa kananmunantuottajien tilanteesta kuluvalla viikolla. Hän on varovaisen myönteinen keskustelujen pohjalta.
Hulmin mielestä kananmunantuottajan kannalta olennainen kysymys on se, onko teollisuudella eli pakkaamoilla, joille tuottajat kananmunansa pääsääntöisesti myyvät, tahtotilaa nostaa kananmunasta maksettavaa hintaa.
Hulmi havainnollistaa, että viimeisen 20 vuoden aikana kananmunan kuluttajahinnat ovat tuplaantuneet, kun taas tuottaja- ja tukkuhinnat ovat pysyneet käytännössä samoina.
– Jostain rahaa pitää löytyä lisää tuotannon alkupäähän, jotta perheviljelmät säilyvät Suomessa.
Hän huomauttaa, että tanskalaiset ovat jo ostaneet Suomesta pakkaamoita ja rehuteollisuutta ja nyt tanskalaiset investoivat jo tuotantoonkin.

Yleisesti maatalouden kannattavuuden parantamiseksi Myllymäki nostaa yhtenä keinona tuottajahintojen nostamisen: rahaa pitäisi saada ruokaketjun alkupäähän, tuottajille. Hänen mukaansa kauppaketjujen pitäisi maksaa enemmän elintarviketeollisuudelle, jotta teollisuus voisi puolestaan maksaa maataloustuottajille.
Myllymäen mielestä kustannusten nousu pitäisi pystyä siirtämään hintoihin. Hän huomauttaa, että samaan aikaan kun maataloustuottajat painivat kustannusongelmissa, kauppaketjut tekevät hyvää tulosta myymällä ruokaa.
Hulmin mukaan kaupan hinnoittelujaksoja ja -muotoja pitäisi muuttaa, jotta esimerkiksi rehunhinnan kaltaiset nousut maatalouden kustannuksissa näkyisivät nopeammin tuottajille tuotteista maksettavissa hinnoissa. Hän sanoo, että nyt pakkaamoiden kaupan kanssa solmimat sopimukset on tehty pitkäksi aikaa, ja ne on tehty kauan ennen kuin tiedettiin rehunhinnan noususta.

Maatalouden kannattavuudesta ja tuottajahintojen nostamisesta ei keskustalla suinkaan ensimmäistä kertaa.
– EU-jäsenyyden aikana maatalouden kannattavuus on ollut selvästi huonompi kuin sitä ennen, Myllymäki suhteuttaa.
Hänen mukaansa tämä ilmenee muun muassa siten, ettei maatiloilla ole enää pahan päivän varalle sellaisia jouston välineitä, joita ehkä ennen oli. Hän havainnollistaa, ettei tiloilta löydy varastosta vuoden siemeniä tai lannoitteita, jolloin äkilliset ja ennakoimattomat hintojen nousut eivät niin hetkauttaisi.
– EU on syönyt perusvaurauden maatiloilta.
Hulmin arvion mukaan samoista kysymyksistä on puhuttu viimeiset 20 vuotta, sen verran pitkään, etteivät tuottajat enää edes jaksa marssia asian puolesta.
Hän arvelee, että seuraavaksi osa viljelijöistä marssii korkeintaan pankkiin keskustelemaan siitä, miten tilanteesta pääsee ulos: saako tilan myytyä ja pääseekö koko touhusta irti tai miten toimintaa pystyy ylipäätään jatkamaan.

 

Investointi uudesta kanalasta saa odottaa

LOIMAA/ALASTARO Alastarolainen Juuso Hulmi omistaa yhdessä Martti Tytykosken kanssa kananmunantuotantoon ja kananuorikoiden kasvatukseen erikoistuneen Kanakumppanit oy:n, jolla on kaksi munituskanalaa Alastarolla. Heillä molemmilla on maatilat, joiden tuotannosta saadaan osa kanojen rehusta.
– Noin puolet on ostoviljan varassa ja toinen puoli täysrehua, Hulmi havainnollistaa eläinten ruokintaa.
Hulmilla on itsellään luomuviljatila, jonka kuluvan kasvukauden sadon hän luonnehtii onnistuneen syysviljojen muttei kevätviljojen osalta.
– Kevätviljat olivat surkeita sekä määrältään että laadultaan.

Kanakumppaneilla rehu muodostaa noin 70 prosenttia, kananpoikasten hankinta 20 ja muut kulut, kuten sähkö, vesi ja lämmitys, kymmenen prosenttia muuttuvista kustannuksista. Hulmi arvioi isoimman menoerän eli rehukustannusten nousseen 20 prosenttia syksyn aikana.
– Tulot eivät ole lisääntyneet yhtään.
Samalla on kasvanut kananpoikasten hinta, mikä puolestaan johtuu rehunhinnan noususta.
Viimeaikainen kannattavuuskehitys ja rakennuskustannusten nousu ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Kanakumppaneilla suunnitelmat uudesta munituskanalasta ja tuotannon tuplaamisesta ovat toistaiseksi jäissä. Hulmin mukaan investoinnin yhtenä ideana olisi pyrkiä turvaamaan kananmunantuotantoa suomalaisten tuottajien käsissä.

Kanakumppaneiden munituskanaloissa on noin 44000 kanaa, jotka tuottavat noin 0,8 miljoonaa kiloa kananmunia vuosittain. Kyse on vapaan kananmunan tuotannosta kerroslattiakanaloissa. Kuva: Liviu Ion.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here