Loimaalla pohditaan Taidetalon hakeutumista valtionosuuden piiriin

0
Loimaan kaupungin kulttuurisihteeri Monika Antikainen pyrkii saamaan kevääseen mennessä valmiiksi selvitystyön, joka koskee museoiden valtionosuuden hyötyjä ja vaatimuksia. Kuva: Lari Kiviranta.

LOIMAAN kaupungin kulttuuripalveluissa selvitetään parhaillaan hakeutumista museoiden valtionosuuden piiriin.
Kulttuurisihteeri Monika Antikainen perustelee selvitystyötä muun muassa sillä, että mahdollisella valtionosuudella voitaisiin kattaa osa eli vajaa puolet Taidetalon kahden työntekijän palkkakustannuksista.
– Valtaosa rahoituksesta tulisi edelleen kaupungilta.
Valtionosuuden piiriin hyväksyminen edellyttää sitä, että museo täyttää museolaissa säädetyt edellytykset.
Antikainen kertoo, että Loimaan tapauksessa valtionosuushaku koskisi Taidetaloa, joka on avoinna ympäri vuoden ja jolla on kaksi kokopäiväistä työntekijää.
Sen sijaan Alpo Jaakolan patsaspuisto on avoinna ainoastaan kausiluontoisesti ja toimii pääasiassa kausityöntekijöiden voimin, joten Antikaisen mukaan Patsaspuiston toiminta ei täytä kriteereitä museoiden valtionosuudesta.

Hakeutumisesta valtionosuuden piiriin ei ole Loimaalla päätetty, ja asiaa selvitetään parhaillaan osana Antikaisen esihenkilövalmennukseen sisältyviä opintoja. Selvityksellä pyritään kartoittamaan hyötyjä sekä niitä vaatimuksia, joita museoiden valtionosuus edellyttäisi.
– Toiveeni on, että jatkossa pystyisimme tekemään enemmän tutkimuksellista työtä näyttelytoiminnan tueksi, Antikainen sanoo ja arvioi, että mahdollisesti Taidetalon näyttelytoimintaakin voitaisiin pikkuisen lisätä.
Antikainen huomauttaa, että museolaissa säädetyt kriteerit edellyttäisivät Loimaalla muun muassa sitä, että Taidetalon kulttuuriohjaajan ja -sihteerin tehtäväkuvia olisi tarkasteltava. Hän havainnollistaa, että Loimaalla esimerkiksi kulttuuriohjaajan työtehtäviin on nykyisin sisällytetty torivalvontaa, ja valtionosuuden piirissä kulttuuriohjaajan pitäisi saada keskittyä kokonaan museotyölle.
Selvitystyö pyritään saamaan Loimaalla valmiiksi ensi kevääseen mennessä. Seuraavan kerran valtionosuuden piiriin voi hakea vuodesta 2024 alkaen, ja sitä koskeva haku tapahtuu vuonna 2023.
– Meidän olisi täytettävä kriteerit jo vuonna 2023, jos päätämme hakea.
Museoita voidaan hyväksyä valtionosuuden piiriin ja valtionosuutta myöntää valtion talousarvion rajoissa.
Päätäntävaltaa valtionrahoitus ei Taidetalolta veisi, sillä Antikainen huomauttaa, että jokaisella museolla on oma kokoelmapoliittinen ohjelmansa.

Taidetalossa on museo- ja näyttelytoimintaa. Kulttuuriohjaaja Anne Nurkkala havainnollistaa museon lahjoituksena saamaa Alpo Jaakolan originaalipiirrosta Medisiinari-lehteä varten vuodelta 1967. Piirros tulee aikanaan nähtäville Taidetalossa. Kuva: Lari Kiviranta.

Riippumatta valtionosuudesta Antikainen toivoo, että Taidetalon aukioloaikoja voitaisiin lisätä tulevaisuudessa.
Nykyisin Taidetalo on avoinna tiistaisin ja torstaisin sekä joka kuun viimeinen sunnuntai. Kulttuuripalveluissa on pohdittu aukioloajan laajentamista siten, että Taidetalo olisi auki keskiviikosta lauantaihin eli neljänä päivänä viikossa. Näin Taidetalolle saataisiin vakiintunut aukiolo myös viikonlopuille.
Taidetalo on ollut normaalisti avoinna koronarajoitukset huomioiden koko kuluvan vuoden.
– Alkuvuosi oli tosi hiljainen, Antikainen sanoo ja arvelee monien kävijöiden mahdollisesti luulleen, että museo olisi ollut Loimaallakin tuolloin kiinni.
Tänä vuonna museo oli ensimmäistä kertaa auki myös heinäkuussa, ja heinäkuu on ollut vilkkain kuukausi kävijämäärällä mitattuna.
– Huomaa, että ihmiset liikkuvat eniten kesä- ja loma-aikoina.