”Vaaleissa on kyse päätösten linjoista ei niinkään paikkakunnista”

0
Loimaan kaupunginvaltuutettu Maari Koivisto ikuisti Vasemmistoliiton tilaisuudessa puhuneet kansanedustaja Katja Hännisen, opetusministeri ja puolueen puheenjohtaja Li Anderssonin ja kansanedustaja Johannes Yrttiahon valokuvaan Loimaan työväentalolla.

Loimaa

Opetusministeri ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tietää, että jokaisessa kunnassa ollaan huolissaan erityisesti siitä, miten omien lähipalveluiden käy, kun sote-uudistus tulee.

– Ymmärrän, että paine on kova eri paikkakunnilla ikäänkuin keskittää äänet jollekin yhdelle paikkakunnan ehdokkaalle.

Mutta, tulevat hyvinvointialuevaalit ovat hänen mukaansa kuitenkin nimenomaan poliittiset vaalit, eivät paikkakuntavaalit.

– Politiikalla tulee olemaan väliä, niin kuin me tiedämme kunnista ja sairaanhoitopiirin puolelta. Se, onko uudessa sote-maakunnassa johtavana puolueena kokoomus tai vasemmistoliitto, vaikuttaa totta kai siihen, minkälaisia ratkaisuja tehdään palveluverkon näkökulmasta ja minkälainen arvo lähipalveluille annetaan.

– Tarvitsemme sellaisia päättäjiä hyvinvointialueille, jotka ovat valmiita taistelemaan ihmisten lähipalveluiden puolesta ja jotka ymmärtävät niiden merkityksen ja ovat valmiita tekemään alueellisesti tasa-arvoista politiikkaa.

Vasemmistoliitto hakeekin vaaleista tulosta, jolla se voisi olla vastavoima kokoomukselle.

– Turun tauti ei johdu turkulaisuudesta, vaan kokoomuslaisuudesta.

Li Andersson painottaa, että hyvinvointialuevaaleissa Vasemmistoliiton keskeinen tehtävä onkin ihmisten saaminen äänestämään.

– Kuntavaaleissa äänestysprosentti oli alhaisin sitten 1950-luvun. Mitkä puolueet hyötyvät silloin kun äänestysprosentti on niin alhainen, hän kysyy Loimaan Työväentalolla yleisöltään.

Se tietää haetun vastauksen: porvaripuolueet.

– Ei ainakaan vasemmistopuolueet eikä itse asiassa myöskään perussuomalaiset. Eivät ne puolueet, joiden äänestäjät ovat pienituloisia, tavallisia duunareita, joilla on suurin tarve sille, että sote-palvelut myös toimivat.

– Voimme luottaa siihen, että jos prosentti jää alhaiseksi, äänestämässä käyvät ne porvaripuolueiden uskolliset äänestäjät, jotka muutenkin äänestäisivät ja se politiikka, mitä näillä alueilla tehdään, tulee sitten näyttämään juuri siltä.

Li Andersson listasi Vasemmistoliitolle tärkeiksi asioiksi sote-henkilöstön tilanteen parantamisen, perusterveydenhuollon vahvistamisen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin.

Hyvin suuresti uudistuksen onnistuminen riippuu siitä, riittääkö sote-aloille työvoimaa. Lähihoitajia ja sairaanhoitajia eläköityy lähivuosien aikana noin 30 000.

Niin lähihoitajien, psykologien kuin varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty, mutta Li Anderssonin mukaan tämä ei riitä, ellei samaan aikaa onnistuta parantamaan työoloja ja myös palkkausta – huolehtimaan alan vetovoimasta.

Ministeri kertoi saavansa päivittäin viestejä muun muassa varhaiskasvatusammattilaisilta työntekijöiden jaksamisesta ja motivaatiosta ja omasta kotikaupungistaan Turusta vanhustenhuollossa ja terveyskeskuksissa työskenteleviltä.

Niin hoitajat kuin lääkärit karkaavat rahan ja työolojen perässä pois julkiselta puolelta.

– En vastusta lääkärien koulutusmäärien lisäämistä, mutta meillä ei ole pulaa lääkäreistä, he ovat väärissä paikoissa töissä. Meillä on lääkäripula julkisella puolella, kyllä yksityiseltä puolelta lääkäripalvelua saa, jos sitä tarvitsee.

Vasemmistoliito haluaa panostaa myös jonojen purkuun ja lähipalveluiden säilyttämiseen. Tavoitteena on vahvistaa terveyskeskustason palveluita, että lääkärille päästään ajoissa.

– Suuri lupaus tässä uudistuksessa on, että kun kaikki palvelut ovat yhden tahon vastuulla, niin on myös mahdollista ohjata panostuksia erikoissairaanhoidon puolelta vahvemmin terveyskeskuksiin ja perustason palveluihin ja tuoda sieltä myös erikoisalojen asiantuntemusta.

Li Andersson näkee, että jatkossa asiantuntijat kiertävät, ”eivät sairaat tai apua tarvitsevat ihmiset autoissa tai takseissa ympäri maakuntaa”.

Ministeri oli huolissaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja toivoi siitä aihetta sote-vaalien keskusteluihin. Esimerkiksi juuri julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan erityisesti tyttöjen pahoinvointi on kasvanut hälyttävästi kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna.

Yhteistyö kuntien ja ennen kaikkea koulujen ja oppilaitosten välillä pitää hänen mukaansa saada hyvinvointialueilla sujuvaksi.

– Pääasia on, että turvalliset aikuiset, joilla on aikaa nuorille, olisivat siellä missä nuoret ovat arkisin, eli kouluissa ja oppilaitoksissa, eikä niin, että sanotaan masentuneelle nuorelle tai syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle, että nyt sun pitää mennä sitten tälle luukulle ja tuolle ammattilaiselle apua hakemaan.