Sunnuntaina juhlimme isiä ja vietämme isänpäivää. Onnittelut kaikille Suomen noin 1,3 miljoonalle isälle!
Vaatimuksia isille on paljon enemmän kuin 1,3 miljoonaa, jopa miljoonia ja miljoonia lisää. Lapset haluavat saada kaiken, mitä keksivät toivoa ja pyytää ja usein puolisollakin riittää toiveita.
Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, miten sosiaalinen media on saanut meidät myös vertailemaan omaa vanhemmuutta ja perhettä muihin. Millaista isyyttä siellä mallinnetaan? Millaista isyyttä yhteiskunta ajaa?
Kaikkia toiveita ja tarpeita ei voi kukaan täyttää, sillä isätkään eivät ole ihmemiehiä, vaikka usein siltä saattaa tuntuakin.
Olisi hienoa sanoa, että kun meillä on 1,3 miljoonaa isää, meillä on myös vähintään 1,3 miljoonaa tapaa olla isä.
Olisi hienoa sanoa, että jokainen isä saisi ja erityisesti haluaisi Suomessa toteuttaa isänä olemistaan omalla tavallaan – lapsensa ja itsensä sekä perheen parhaaksi.
Isyyttä ja vanhemmuutta ei voi ulkoistaa perheessä äidille eikä kenellekään muullekaan muutenkaan. Pohjimmiltaanhan isyydessäkin on kyse ihmissuhteesta ja ihmissuhteen rakentamisesta isän ja lapsen välillä molempien koko elämän ajan.
Huomenna kiitämme isiä, olivat he sitten vitsilinkoja, vaiteliaita tai vakavia, ja annamme heidän olla juuri sitä, ihmisiä.