Taas päästiin herkku- ja puukoppakaupoille

0
Eija Kulmala ja hänen lapsenlapsensa Kati Tuomisto ostavat markkinoilta aina herkkuja ja yhden puukopan.

LOIMAA Marraskuisen kalsea sade kasteli Savipäivämarkkinoille suunnanneet ihmiset, jollei pään päälle ollut varannut sateenvarjoa, takin huppua tai muuta säänsuojaa.

– Markkinat eivät saaneet meitä liikkeelle, tulimme asioille, kalatiskillä kauppaa hieroneet metsämaalaiset Anne ja Pekka Rinne tunnustivat.

Pariskunta arveli silmäilevänsä torin tarjonnan läpi, vaikkei omannut kalan lisäksi muita tarpeita. Rinteet vaihtoivat kalakauppias Tita Junnilan kanssa muutaman sanan torielämän hiljenemisestä.

– Jotain tarttis keksiä, mutta mitä se jotain olisi, Pekka Rinne pohti.

– Sitten tämä keskusta viimeistään kuolee, jos tori siirretään Prismalle. Perjantait toimivat ihan hyvin. Pari viikkoa sittenkin oli ihan kamala myrsky, mutta asiakkaita oli silti, Junnila vertaa.

Junnila käy kesäisin kaksi kertaa viikossa Loimaalla. Talvella hän käy vain perjantaisin.

Metsämaalaiset Pekka ja Anne Rinne poikkesivat kaupungilla asioilla ja pistäytyivät markkinoilla. Kalakauppias Tita Junnilalla on monen vuoden otanta Loimaan torielämästä.

Harmaana valjennut markkinaperjantai houkutteli kohtalaisen määrän ihmisiä keskustaan. Myyjät totesivat, ettei lukumäärällä ole väliä, kunhan kaikki tosiostajat rohkenevat uhmata säätä.

Kati Tuomisto ja Eija Kulmanen lukeutuivat kukkaronnyörinsä avanneisiin. Kulmanen esitteli ylpeänä punottua puukoppaa, johon oli sijoittanut juuri sopivaisesti rahaa.

– Myyjä sanoi, että sinulla on noita kohta varmaan tusina, Kulmanen naurahti.

Puukopat ovat hänen mukaansa verrattomia puiden kantamiseen mutta myös jätteiden lajitteluun ja oikeastaan mihin vain. Kestävien koppien käytössä vain mielikuvitus on rajana. Siksi niitä on hyvä olla.

– Joka markkinoilta täytyy ostaa yksi!

Puukopan lisäksi pakkohankintoihin lukeutuivat viipurinrinkelit. Salosen Leipomolta he ostivat herkkukassin.

– Katsotaan, mitä vielä ostamme, kun nämä on viety ensin autoon.

Kati Tuomisto on vannoutunut markkinakävijä. Hän muistaa Eija-mummin vieneen hänet markkinoille ensimmäisen kerran viiden–kuuden vanhana. Siitä asti parivaljakko on käynyt torin tapahtumahumua aistimassa. Jollei Eija huomaa markkinoiden mainosta, Kati pistää sen merkille ja vinkkaa.

Tämän vuoden Savipäivämarkkinat näyttivät kaksikon silmään hieman hiljaisemmilta kuin ennen korona-aikaa.

– Huomaa, että joku myyjä puuttuu, Tuomisto arvioi.

Maritta Kuisma on käynyt useita kertoja Savipäivämarkkinoilla. Hänellä on vakiomyyntipaikka torin reunalla.

– Minulla on aika paljon hautahommeleita myynnissä, koska huomenna on pyhäinpäivä. Mutta kaikki, mitä on myyty, onkin mennyt oveen, Kuisma esitteli havukransseja ja asetelmia.

 

Lue lisää 9.11.2021 lehdestä