Loimaan terveydenhoidossa on määrätty huomattavasti enemmän silmänpohjankuvauksia kuin ennen – puolessa vuodessa listoille tuli sata uutta kuvattavaa (s. 5). Se kertoo, että kakkostyypin diabetestä sairastavien määrä on kasvanut, sillä kuvaus tehdään, kun sairaus on todettu.
Kaupungin diabetesvastaanotolle on myös viime aikoina tullut kymmeniä uusia asiakkaita.
Terveydenhoidossa on pohdittu, mikä muutoksen on aiheuttanut. Syyksi arvellaan koronan vuoksi muuttunutta arkea: monilla liikunta on ehkä vähentynyt ja paino on päässyt nousemaan.
Korona on kuormittanut terveyspalveluita, ja hoitovelkaa on monessa asiassa.
Torstain lehdessä (LL 9.12.) haastattelemamme opettajat kertoivat koulun korona–arjesta ja arvioivat koronan vaikutuksia. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tutkimus päätyi samoihin arvioihin: erot lisääntyivät oppilaiden välillä, erityisesti etäopetuksessa.
Vielä emme voi tietää, mistä kaikkialta koronan jäljet joskus vuosien päästä pomppaavat esiin. Mitä tapahtuu terveydenhoitoalan ja koulujen henkilöstöille esimerkiksi silloin, kun akuutti kriisi on ohi ja stressi hellittää?
Missä kriisissä sitten olemme, jos he eivät enää jaksa pinnistää? Sote-alalla kun pitäisi klaarata vielä historiallinen uudistuskin maaliin ja se temppu kun tehdään ihan kentällä eikä paperilla.