Lastensuojeluilmoitusten määrä vähenee viime vuodesta – johtava viranhaltija pitää määrää yhä suurena

0
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli Loimaalla yhteensä 58 viime vuonna, kun mukaan lasketaan kaikki lyhyt- ja pitkäaikaiset sijoitukset koko vuoden ajalta.

LOIMAA Tänä vuonna joulukuun puoliväliin mennessä Loimaalla oli tehty lastensuojelua koskevia ilmoituksia yhteensä 648.

Näin kertoo Loimaan lastensuojelun johtavan viranhaltijan tehtäviä virka-apuna hoitava Oripään sosiaalijohtaja Heli Kaskiluoto, joka arvioi, että ilmoituksia tulee tänä vuonna kaikkinensa satakunta vähemmän kuin viime vuonna.

– Joulun aikaan tulee yleensä vielä rypäs ilmoituksia, hän arvioi ennen joulua ja arveli koronatilanteen vaikuttaneen yleisesti siihen, että ilmoitusten määrä vähenee viime vuodesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoraportin mukaan Loimaalla tehtiin 760 lastensuojeluilmoitusta viime vuonna. Ilmoitukset koskivat 281 lasta sekä 14:ää vuoden aikana 18 vuotta täyttänyttä nuorta.

Loimaalla lastensuojeluilmoitusten määrä oli selvästi suurempi kuin esimerkiksi Forssassa, jossa ilmoituksia tehtiin 443 viime vuonna, tai Uudessakaupungissa, jossa ilmoituksia tehtiin 420.

– Ero pienenee, kun suhteutetaan vastaavaan väestöön lapset, joista ilmoitus on tehty. Silti viime vuoden lukujen perusteella Loimaan lastensuojeluilmoitukset koskivat hieman suurempaa osaa väestön lapsista (10,6 %) kuin esimerkiksi Forssassa (9,0 %) tai Uudessakaupungissa (9,6 %), THL:n suunnittelija Tuula Kuoppala suhteuttaa.

Kaskiluoto pitää Loimaalla tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrää suurena, puhuttiin sitten viime tai kuluneesta vuodesta.

– On vaikea sanoa, mistä lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu johtuu, sillä Loimaalla on satsattu aika paljon ennaltaehkäisevään työhön.

Hänen mukaansa vuosien varrella tilanteen korjaamiseksi Loimaalle on muun muassa rekrytoitu yksi sosiaalityöntekijä lisää, perustettu Ankkuri-tiimi, koulutettu henkilökuntaa ja lisätty ennaltaehkäisevää työtä myös kouluissa ja nuorisopuolella. Jatkossa hän odottaa, että Loimaalle saataisiin perustettua pitkään kaavailtu perhekeskus, jossa lapsiperheiden palvelut olisivat saatavissa yhdestä paikasta.

Lastensuojelua koskevien ilmoitusten taustalta on sosiaalijohtajan mukaan erotettavissa yleensä kaksi pääsyytä: nuoren rajattomuus ja vanhempien kykenemättömyys toimia vanhempina.

– Nuori voi omalla toiminnallaan vaarantaa oman elämänsä muun muassa päihteiden käytöllä. Vanhemmilla puolestaan esimerkiksi päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat saattavat vaikuttaa siihen, etteivät he kykene huolehtimaan lapsesta.

Viranomaiset voivat puuttua tilanteeseen ensisijaisesti esimerkiksi avohuollon tukitoimilla, kuten perhetyöllä, perhekuntoutuksella ja taloudellisella tuella, ja vasta sen jälkeen vuorossa voi olla lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle joko sijaisperheeseen tai laitoshuoltoon.

Joulukuun puolivälissä Loimaalla oli kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia yhteensä 44. Kaskiluoto sanoo kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän vaihtelevan kuukausitasolla: välillä ollaan alle 40:n, joskus lähempänä 50:ttä.

Kaskiluodon mukaan lähtökohtaisesti pienet lapset sijoitetaan sijaisperheisiin ja näitä paikkoja löytyy harvoin Loimaalta. Perhepaikkoja on ympäri eteläistä Suomea, jonne loimaalaisia lapsia sijoitetaan.

Laitospaikkoja Loimaalta löytyy kahdesta yksiköstä, ja kaupunki ostaa ne ostopalveluna. Näissä kahdessa yksikössä on paikkoja loimaalaisille lapsille yhteensä 13. Muut laitoshuoltoon sijoitettavat lapset ja nuoret sijoitetaan muihin yksiköihin eteläisessä Suomessa.

Loimaan hyvinvointilautakunnan jäsen Jarmo Metsänperä (ps.) pitää kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrää isona. Hänen mielestään määrä kertoo siitä, ettei Loimaalla ole pystytty riittävästi ennakoimaan.

Metsänperä suhteuttaa, että viitisenkymmentä kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta tai nuorta tarkoittaa sitä, että tapaukset koskettavat kaikkinensa 200–250 loimaalaista, kun mukaan lasketaan lasten omaiset.

Sosiaaliasiamies on kiinnittänyt huomiota kaupungin lastensuojelun henkilöstöresursseihin (LL 29.5.), ja Kaskiluoto pitää kaupungin lastensuojelun henkilöstömäärää riittämättömänä.

– Meillä on viisi sosiaalityöntekijää, kolme sosiaaliohjaajaa sekä perhepalveluiden henkilöstö, yhteensä yhdeksän henkilöä, hän luettelee ja sanoo, että yksi sosiaalityöntekijän viroista on parhaillaan täyttämättä.

Kaskiluoto sanoo suoraan, että jos virkaa ei saada täytettyä, kaupunki ei pysty vastaamaan ensi vuoden alusta voimaan astuvaan lakimuutokseen, jonka myötä yhtä sosiaalityöntekijää kohden saa olla enintään 35 asiakasta.

Muutama vuosi sitten Loimaan lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat tekivät aluehallintovirastolle epäkohtailmoituksen, jonka mukaan työntekijöiden liiallinen työmäärä vaaransi lastensuojelun asiakkaiden oikeusturvan Loimaalla. Tämän pohjalta aluehallintovirasto kehotti Loimaan silloista hyvinvointivaliokuntaa kiinnittämään huomiota muun muassa resurssien määrään (LL 28.11.2020).

Henkilöstön vaihtuvuudesta Kaskiluoto toteaa, että sosiaaliohjaajat ovat Loimaalla työskennelleet pitkään tehtävissään, sen sijaan sosiaalityöntekijöiden puolella on ollut vaihtuvuutta paljonkin.

 

Perustaako kaupunki oman lastensuojeluyksikön?

LOIMAAN kaupungilla pohditaan oman lastensuojeluyksikön perustamista vielä ennen valtakunnallista sote-uudistusta.

Lastensuojelun johtavan viranhaltijan tehtäviä hoitava Heli Kaskiluoto luonnehtii tämän suunnittelun olevan alkutekijöissään.

Kaupunki on alustavasti kaavaillut seitsemän lapsen yksikköä Hirvikoskelle entisen Hanhenpuiston kiinteistöön (LL 26.8.). Kaskiluodon mukaan toimitilaratkaisu on kuitenkin avoinna ja niin kauan kuin se on avoinna, ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä muitakaan suunnitelmia.

Hyvinvointilautakunnan jäsenen Timo Tammisen (sd.) mielestä kaupungin omalle lastensuojeluyksikölle olisi sopivat tilat löydettävissä Alastarolta kaupungin tyhjillään olevan entisen Ahos-kodin tiloista, terveysaseman yhteydestä.

– Siinä olisi valmiina paikka, joka olisi muunnettavissa aika helposti lastensuojeluyksiköksi.

Viime valtuustossa perussuomalaisten ja sitoutumattomien valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että kunnallinen lastensuojeluyksikkö käynnistetään mahdollisimman nopeasti Loimaalla (LL 16.12.).

– Lapset pitäisi hoitaa Loimaalla, jos kerran heidät on huostaan otettukin Loimaalla, hyvinvointilautakunnan jäsen Jarmo Metsänperä (ps.) sanoo.

Hän muistuttaa, ettei Loimaalla toimi yhtään kunnallista yksikköä vaan nykyiset kaksi yksikköä ovat yksityisiä. Hän muistelee, että kaupungilla oli oma lastensuojeluyksikkö muutaman vuoden ajan viime vuosikymmenen alkupuoliskolla, mutta se lakkautettiin.

– Sen toiminta lakkautettiin melko pikaisesti ja ilmeisesti sillä oli koko toimintansa ajan muun muassa resurssipulaa.

Metsänperä sanoo, että kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset pitäisi mahdollisuuksien mukaan saada aikanaan palautettua takaisin koteihinsa. Hänen mukaansa tätä ei nyt Loimaalla oikein tapahdu, jolloin sijoituksista voi tulla pitkällisiä. Hän epäilee, onko yksityisillä palveluntarjoajilla välttämättä edes halua luopua asiakkaistaan.

Tammisen mielestä lasten palauttaminen takaisin kotioloihin olisi helpompaa, jos heitä ei tarvitsisi sijoittaa kodin ulkopuolelle muille paikkakunnille ja kaupungilla olisi oma kunnallinen lastensuojeluyksikkö Loimaalla.

Kaskiluoto pitää kaupungin omaa lastensuojeluyksikköä perusteltuna, koska kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on nyt hajautettu ympäri eteläistä Suomea ja etenkin kiireellisissä sijoitustapauksissa kustannukset voivat kohota suuriksi, kun paikkoja on otettava sieltä, mistä niitä sattuu kulloinkin olemaan vapaana.

Viime vuonna kaupungille kertyi kustannuksia kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten perhehoidosta ja laitoshuollosta yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa. Laitoshuolto haukkasi tästä kokonaissummasta runsaat 1,9 miljoonaa.

Jos uusi kunnallinen lastensuojeluyksikkö päätetään perustaa, Metsänperän mukaan oma kysymyksensä on se, löydetäänkö sinne ammattitaitoista henkilöstöä.