Loimaa putosi diabetestilastojen piikkipaikalta

0
Diabeetikon pitää seurata verensokeriaan. Seurantamittaus aloitetaan puhkaisemalla pistolaitteella pieni haava sormenpäähän. Näyte otetaan pistokohtaan muodostuvasta veripisarasta.

LOIMAAN SEUTU Loimaa ei enää takavuosien tavoin poikkea tyypin 2 diabetestilastoista. Kun vielä 2010-luvun alussa seudulla huideltiin aivan omalla tasolla erikoiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen diabeetikkojen suhteen, diabeteslääkäri Anna Pullinen arvioi tilanteen sittemmin tasoittuneen.

– Mielestäni ei voida enää sanoa, että täällä olisi diabetespotilaita enemmän kuin muualla.

Huomattavaa kuitenkin on Pullisen mukaan se, että tänä vuonna silmänpohjakuvauksien määrä on kasvanut merkittävästi.

– Niitä on tehty huomattavasti enemmän kuin ennen. Reilun puolen vuoden aikana tuli sata uutta kuvattavaa. Se on suuri määrä, hän sanoo ja kertoo, että kuvaukset tehdään siinä vaiheessa, kun tyypin 2 diabetes on todettu.

Pullinen myös laskeskelee, että kaupungin diabetesvastaanotolle on tullut joitakin kymmeniä uusia asiakkaita.

– Arvelemme, että tämä voi johtua koronan tuomista muutoksista arkeen. Tässä voi näkyä esimerkiksi liikunnan vähentyminen ja sen myötä painon nousu.

SUOMESSA on noin 450000 diagnosoitua ja hoidossa olevaa diabeetikkoa, joista tyypin 2 diabetesta sairastaa keskimäärin 400000 ja tyypin 1 noin 50000. Lisäksi tietämättään tyypin 2 diabetesta sairastaa 50000–100000 suomalaista.

Kakkostyypin diabeteksen ajatellaan olevan hyvin vahvasti elintasosairaus, jonka ehkäisyyn pätevät vanhat konstit eli liikunta ja painonhallinta. Tyypillisesti siihen sairastutaan keski-iässä, mutta riski on olemassa missä iässä tahansa. Nuorimmat ovat nuoria aikuisia, ja Pullisen mukaan vanha tuntuma on, että miehiä sairastuu enemmän kuin naisia.

Diabetes on siitä kavala, että se ei välttämättä ilmoittele itsestään. Jos kuitenkin lähisukulaisilla – vaikkapa omilla vanhemmilla – on kakkostyypin diabetes, sairastumisriski on silloin todella paljon suurempi.

– Jos on vielä passivoitunut liikunnan suhteen ja paino noussut, silloin voisi alkaa epäillä diabetesta, Pullinen varoittelee.

ENNEN diagnoosin saamista voidaan aloittaa jo niin sanottu elintapahoito taudin puhkeamisen estämiseksi. Silloin lisätään liikuntaa, pudotetaan tarvittaessa painoa ja muutetaan ruokailutottumuksia terveellisimmäksi. Jos asiakas saa kuitenkin diagnoosin, Pullinen sanoo, että nykyään aloitetaan todennäköisemmin myös tablettihoito.

Diabeetikko käy säännöllisesti silmänpohjakuvauksissa ja lisäksi ne, joilla on riskijalat, käyvät jalkaterapeutilla. Lääkäri ja hoitajat tutkivat jalat vuosittain, ja niille annetaan riskiluokitus nollasta kolmoseen.

– Diabetes voi viedä jaloista suojaavan tunnon, niihin voi tulla rakenteellisia muutoksia tai verenkiertohäiriöitä. Jos tulee jalkahaava, se luokitellaan jo riskiluokituksessa kolmoseksi.

JOULUN lähestyessä moni kakkostyypin diabeetikko voi miettiä, joutuuko herkut jättämään toisten suihin. Pullinen rauhoittelee, että kaikkia voi syödä, mutta kohtuullisesti.

– Se on kuitenkin sairaus, joka kehittyy pitkän ajan kuluessa. Yksittäinen tapaus tai syöminen ei vielä aiheuta suuria muutoksia.

Jouluruoissa ei myöskään ole mitään erityistä, jota pitäisi täysin vältellä.

– Toki ylensyönti ja sokeri aiheuttavat aivan valtavan ryöpyn ja nostavat verenpainetta, mutta yksittäisinä hetkinä se ei ole niin vaarallista.

Pullinen muistuttaakin, että tärkeintä on se, mitä syö ympäri vuoden eikä se, mitä pistää suuhunsa joulunpyhinä.