Loimaan Kaukolämpö rakentaa pellettilaitoksen – lämmön hinta ei nouse

0
Toimitusjohtaja Tero Tähtinen Loimaan Kaukolämmöstä vakuuttaa, ettei yhtiöllä ole tällä hetkellä paineita korottaa kuluttajahintoja.

LOIMAAN Kaukolämpö investoi ensi vuonna Niittukulmalle rakennettavaan pellettilaitokseen noin kaksi miljoonaa euroa. Pellettilaitos korvaa vanhan öljylaitoksen, joka on tasannut kulutuspiikkejä.

Toimitusjohtaja Tero Tähtinen lupaa, ettei investointi tule nostamaan kaukolämmön hintaa. Korotuksiin ei ole aihetta edes, vaikka viime talvi oli kylmä, ja kuluvalla talvikaudellakin koettiin kireä pakkasjakso.

– Toistaiseksi olemme pystyneet ostamaan polttoaineet suht vakiohintaan. Koitamme olla kilpailukykyisiä, emmekä nosta hintoja, vaikka monet muut yhtiöt ovat kertoneet nostavansa.

Loimaan Kaukolämmön yksi kilpailueduista on, että yhtiössä päätettiin jo vuonna 1998 leikata määrätietoisesti ilmastopäästöjä. Lämpö tuotetaan tänä päivänä lähes ainoastaan biopolttoaineella, jolla on tarvittavat sertifikaatit.

Jos käytössä olisi fossiilisia polttoaineita, ilmastotoimilla olisi kiire. Kiireellä on yleensä iso hintalappu.

500 omakotitaloasiakkaan raja rikottiin tänä vuonna. Kaikkiaan Loimaan Kaukolämmön asiakkuuksia on 870.

Valtion maksama öljylämmityksestä luopumisen tuki saa kiitosta Tähtiseltä. Tuen ansiosta kymmeniä omakotitaloja liittyi kaukolämpöverkostoon.

Tähtinen uskoo, että kasvu jatkuu. Kaukolämpöön liitetään etenkin vanhoja omakotitaloja ja kiinteistöjä, mutta myös rakentajat pitävät kaukolämpöä varteen otettavana.

Kasvutavoitteita hän ei halua sanoa ääneen, mutta verkostossa riittää lämpöä jaettavaksi. Ei kovin kauas keskustasta, mutta kuitenkin. Kaukaisimmat liittymät ovat Hirvikoskella.

– Takaamme, että verkostossa kulkee kesälläkin 65-asteista vettä. Valitettavasti verkosto jäähtyy, jos lähdetään kauas.

PUUN hinnankehitys ei ole Tähtisen mukaan ravistellut yhtiötä. Puru ja hake, joita Loimaan Kaukolämmössä käytetään noin suhteessa 65/35, ovat sahateollisuuden sivuvirtoja. Kun sahatavaralla on kysyntää, kuten nyt on ollut, sivuvirtoja syntyy enemmän.

Jos sahoilla ei sahata, tilanne on päinvastainen. Edellistalven työnseisaus sahoilla olisi aiheuttanut päänvaivaa ilman hyvää varastoa. Linjakadulla on isot aumat haketta ja purua sekä hakkuriin menevää lumppia ja rankaa.

– Meillä on pihallamme parin kuukauden varasto. Jos tulee toimitusongelmia, pärjäämme, ja pärjäämme myös kovimmilla pakkasilla. Varastoa on otettu huoltovarmuuden takia. Voi siis sanoa, että loimaalaisilta ei lämpö lopu.

Kesällä varasto riittää 4–5 kuukaudeksi.

Kesien kuumentuessa huoneistojen viilennykseen haetaan kuumeisesti ratkaisua. Tähtisen mukaan Loimaalla ei ole taloudellisesti realistista tuottaa kaukojäähdytystä, mutta kiinteistökohtaisia järjestelmiä pystytään tarjoamaan.

Kesään liittyen Tähtisellä on visio. Loimaan Kaukolämmössä pohjustetaan isojen lämpöpumppujen hankintaa. Lämpöpumppujen myötä kesäisin polttokattilat pystytään ajamaan alas ja huoltamaan ilman kiirettä. Tekniikka olisi ennen kaikkea resurssiviisas.

– Lämpöpumpputeknologia tulee olemaan tulevaisuuden suuri investointi, mutta se on vasta selvitysvaiheessa, Tähtinen toppuuttelee.

LÄMPÖLAITOKSEN piipuista nousee noin 45-asteista vesihöyryä. Savukaasupesuri on puhdistanut kaiken piipun päästä purkautuvan ilmastoystävälliseksi höyryksi.

Yhtiö on mukana päästökaupassa, vaikka sen ei tarvitsisi olla. Ilman kompensaatiotakin Loimaan Kaukolämpö on lähes hiilineutraali yhtiö.

– Meillä fossiilisien aineiden käyttö on ihan vain tunteja käytössä vuodessa.

Puupohjaiset polttoaineet tulevat noin 30 kilometrin säteeltä, pääasiassa Kosken Westakselta.

Yhtiö vastaanottaa kuluttajien polttokelpoista puutarhajätettä Myllykylässä. Tähtinen kehuu ihmisten hyödyntäneen mahdollisuutta asiallisesti.

FAKTA

Loimaan Kaukolämpö

Perustettu vuonna 1979.

Lämpölaitokset Linjakadulla, Myllykylässä ja Alastarolla.

Omistajat Loimaan kaupunki (51 %) ja Sallila Energia (49 %).

Liikevaihto noin 5 miljoonaa euroa.

Asiakkaita 870.

Lämpö tuotetaan biopolttoaineilla, pääasiassa puulla.

Lisätehoa pakkasjaksoille saadaan öljypolttimista, joista ollaan luopumassa lähivuosina.